Väinö HirsjärviLohja
Kirjallinen tuotanto
Kiinnostus kotiseutututkimukseen ja kotiseututyöhön syntyi isän vaikutuksesta ja syveni opiskeluaikana Satakuntalaisessa osakunnassa. Lohjalla asuessaan Hirsjärvi toimi Lohjan kotiseutututkimuksen ystävissä aktiivisesti vuodesta 1922 asti ja puheenjohtajana hän toimi yhdistyksessä 1939-1966.
Lohjaa käsittelevät teokset:
- Kuolleisuus Lohjalla vuosina 1901-1925
Lohja,1935
- Lohjan Virkkalan seudun väestön alkuperä
Lohja, 1937
- Lohjan yhteiskoulu vv. 1914-1939
Lohja, 1939
- Lohjan selluloosatehdas 1906-1936
Lohja, 1940
- Lohjan raittiusseuran 60-vuotistaipaleelta vuosina 1884-1944
Lohja, 1944
- Lohjan kauppalan matkailuopas
Lohja, 1948
- Lohjan historia Osa 2 Lohjan väestöhistoriallinen kehitys 1809-1925
Lohja, 1950
- Lohjan säästöpankki vv. 1870-1950
Lohja, 1952
- Piispa Terseus tarkastaa Lohjan Pedagogion
Lohja 1959
- Ihmislapsia vanhan Anttilan saatossa
Lohja, 1956
- Muistelmia 1920-luvun Lohjankylästä
Lohja, 1960
- Lohjan liikemiesyhdistyksen nelikymmenvuotistaipaleelta
Lohja, 1960
- Muistelmia 1920-luvun Lohjankylästä
Lohja, 1960
- Evankelisluterilaisen nuorisoliiton Lohjan osasto vv. 1912-1961
Lohja, 1962
- Lohjan raittiusseura vv. 1884-1964
Lohja, 1964
- Kotiseudun vuosikirja 1
Lohja, 1964
- Tilinpäätös
Lohja, 1966
Muut teokset:
- Palanen soittajan satua, teoksessa Sankaripoikia I, Vapaussodan kaatuneiden alaikäisten muistoksi
toim. Elsa Hästesko (Heporauta), 1918
- Viimeisen päivän aattoilta, teoksessa Sankaripoikia II, Vapaussodan kaatuneiden alaikäisten muistoksi, toim. Elsa Hästesko 1918
- Seitsemänkymmentä vuotta Lohjalaisen kotiseutuharrastuksen merkeissä, artikkeli teoksessa Kotiseudun vuosikirja 1, 1965.
|