Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Lähteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Robert Boldt

Lohja


Robert Boldt
  • syntyi Kuopiossa 3.1.1861
  • Isä kenraalimajuri Johan Dietrich Boldt (1831-1883),
  • Äiti Anna Christina os. Frosterus (1831- 1927) oli arvostetun Kuopion piispan, tohtori Robert Fros-teruksen tytär.
  • Lapsuus isovanhempien kasvatuksessa Kuopiossa.
  • Opinnot ja työelämä:

    • Boldt kävi koulunsa Kuopiossa ja kirjoitti siellä myös ylioppilaaksi 1878.
    • 1881 filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa.
    • 1883 -1885 Kasvitieteen opintoja Tukholmassa.
    • 1888 väitöskirja, joka käsitteli makean veden leviä.
    • Luonnonhistorian ja maantieteen opettaja Helsingissä ja Porissa.

    Robert Boldt kävi ensimmäisen kerran Lohjalla kesällä 1886 kasvitieteellisten tutkimusten merkeis-sä. Lohjan ainutlaatuinen luonto ja maiseman monimuotoisuus teki heti vaikutuksen häneen. Vuosi Robert Boldtin Lohjalla vierailun jälkeen hänen leskeksi jäänyt äitinsä Anna Boldt vuokrasi per-heelleen kesähuvilan Lohjan Humppilanniemestä Hormajärven rannalta. Hiidenlahden rannalla sijainnut huvila Villa Granstedt sijaitsi Hiittisten kartanon mailla. Kun perhe oli hankkinut huvilan käyttöönsä, pääsi Robert Boldt tutustumaan syvällisemmin Lohjaan, jossa vietti kesät ja muut lomat vaimonsa kanssa.

    Helsingin herrasväellä, sivistyneistöllä oli tuohon aikaan monia kesähuviloita Lohjalla, ja runsaslukuiset vieraskutsut sivistyneistön kesken olivat tavallisia. Pitkät vaellukset ja pyöräretket sekä piknikit järven rannalla olivat suosittua ajanvietettä. Boldtien pariskunta osallistui aktiivisesti sivistyneistön kulttuuririentoihin Lohjalla, usein järjestäjien roolissa.

    Kotiseutuaate ja kotiseutuyhdistysten perustaminen:

    Isänmaallisen herätyksen saanut Boldt teki 1894 aloitteen kotiseutuyhdistyksen perustamiseksi Lohjalle, sillä Lohjan luonnon kauneudesta hän oli löytänyt jotakin, joka kuvasti koko Suomen kauneutta. Suomen kotiseutuliikkeen uranuurtaja Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät sai tä-ten alkunsa 24.3.1894.
    Boldt toteaa muistelmissaan: "Isänmaallista työtä oli yllin kyllin tarjolla -- Luonto ja historia olivat vielä suurimmaksi osaksi tuntematonta ja tutkimatonta. Ja äkkiä syntyi ajatus, että seudun tuntemattomien elämänpuolien valaisemisella voisi olla merkitystä sen asukkaille, että se voisi herättää heissä uutta tiedonhalua, lujittaa rakkautta kotiturpeeseen, ja samalla luoda niitä tunteita, joista isänmaanrakkaus imee mehunsa."
    Robert Boldt oli innokas löytämään maaseudun kylistä ihmisiä, jotka olivat valmiit jakamaan rikkaat muistonsa tutkijan kanssa. Historian tutkimus perustui lähes kokonaan arkistojen ja kirjastojen käyttöön. Boldtin mukaan oli kuitenkin olemassa tietoa, jota näistä paikoista ei voinut löytää. Sellaista tietoa oli säilytettynä ihmisten omassa muistissa. Tämä tieto ei kuitenkaan ollut kovin pitkäikäistä. Se voi säilyä vain parin - kolmen sukupolven ajan. Muistitieto oli sen sijaan rikkaampaa kuin arkistojen materiaali. Tämän tiedon talteen saamisen kannalta kotiseutututkimus oli Boldtin mielestä hyvin tärkeää.
    Perusti myös 1901 Länsi-Satakunnan kotiseutuyhdistyksen ja vähän myöhemmin Uudenmaan Kotiseutututkimuksen ystävät sekä Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnan
    Marraskuussa 1909 Boldt perusti Helsinkiin ruotsinkielisen kotiseutuyhdistyksen Lojosamfundetin. Tämän yhdistyksen kotipaikka oli Helsinki johtuen siitä, että Lohjalla oli tuolloin run-saasti ruotsinkielisiä helsinkiläisiä kesävieraita jollainen Boldt oli itsekin. Nykyisin Lojosamfundetin kotipaikka on Lohja.
    Boldt vaikutti myös suuresti Lohjan museon perustamiseen 1911. Museota varten vuokrattiin tyhjillään ollut huone muurari Kreanderin talosta läheltä kirkkoa. Huoneen vuokraamiseen tarvittiin rahaa ja sitä lähti Robert Boldt itse keräämään. Viikon aikana kertyi 200 markkaa, joka riitti kahden vuoden vuokraan. Sen jälkeen kunta avusti museota sadalla markalla vuodessa. (Juhana Saarinen)

    Tuotanto

    Kirjallinen tuotanto:

    • Hembygdsforskning i Lojo 1894-1904
      Helsingfors, 1904 
    • Hembygdsforskningen i Lojo under dess första 25-årsperiod 1894-1919  1
      Helsingfors, 1919.
    • Hembygdsforskningen i Lojo under dess första 25-årsperiod 1894-1919  2
      Helsingfors, 1923
    • Lohjan kotiseutututkimus ensimmäisenä 25-vuotiskautenaan 1894-1919 
       Lohja, 1919
    • Lohjan pitäjän taloudellinen tila vuosina 1876 ja 1895 karjatilaston valaisemana
      Helsinki, 1902

    Lähteet

    -Juhana Saarisen artikkeli: http://www.kotiseutuyhdistys.lohja.fi/boldt.htm 

    -http://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Boldt