Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Teokset   Tekstinäytteet   Lähteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Kössi Kaatra


Gustaf Adolf, Lindström

Lohja


Kössi Kaatra

Kössi Kaatra (vuoteen 1906 Lindström) syntyi Lohjalla 6.11.1882 pikkukauppias Lindströmin perheeseen, erittäin köyhiin oloihin. Poika sai nimekseen Gustaf Adolf. Kössi Kaatra oli taiteilijanimi, jonka hän virallisti vuonna 1906. Isä oli alkoholisoitunut, ja uskovainen äiti oli perheen tosiasiallinen huoltaja. 1890-luvulla perhe muutti Tampereelle. Kössi Kaatra joutui nuoresta pitäen elättämään itsensä ja perhettään ja tekemään kovaa työtä. Kun isä kuoli, Kössi työskenteli koulun ohella mm sanomalehdenjakajana, juoksupoikana, maalaiskauppiaan apulaisena ja kirjapainotyöläisenä. Kun hän pääsi konttoriapulaiseksi asianajajatoimistoon, äiti oli iloinen, että "poika pääsi herran ammattiin".

Kössi Kaatra toimi mm. kustantajana, lehtimiehenä Oulussa, Tampereen Työväen teatterin ohjaajana ja vuodesta 1910 sekatavarakauppiaana Teiskossa.

Sisällissodan alkaessa Kaatra asui Oulussa ja toimi Kansan tahdon toimitussihteerinä. Kun valkoiset valtasivat Oulun, hän joutui piileskelemään koko talven ullakoilla ja pakeni lopulta Tornion kautta Ruotsiin.

Tukholmaan Kaatra muutti 1918. Hänellä alkoivat hieman leppoisammat elämänvaiheet, hän vietti kesiä Gotlannissa ja meni naimisiin 39-vuotiaana. Hän kuoli Ruotsin Huddingessa 15.11.1928.

Jo Tampereen vuosinaan Kaatra ryhtyi runoilemaan. Hänen varhaistuotantonsa oli lähes puhtaasti uusromanttista suuntausta, esikuvanaan Eino Leino. Mutta kun hän tutustui työväenliikkeen voimahahmoon Yrjö Mäkeliniin, saivat runot uuden äänen. Ensimmäiset runonsa Kaatra julkaisi Työväen joululehdessä 1902 ja hänestä tuli Kansan Lehden vakituinen avustaja. Suurlakon aikoihin 1906 hän julkaisi kaksi runokokoelmaa Murroksessa ja Suurlakkokuvia, mutta sen jälkeen hänen kirjailijanuransa tyrehtyi lähes kymmeneksi vuodeksi.

Hän osti tamperelaisen Hämeen kirjakaupan ja ryhtyi julkaisemaan "Markan kirjastoa", laadukasta käännöskirjallisuutta. Sarjassa ilmestyi mm. Strindbergin, Frödingin, Sinclairin ja Dostojevskin teoksia.

Runoilija Arvo Turtiainen on huomauttanut, että Kössi Kaatran luova kyky oli kytkeyksissä yhteiskunnan liikehdintään. Hiljaisina kausina Kaatra ei runoillut. Lauri Lajunen totesi Kaatran valittujen runojen esipuheessaan: "Kaatran ehkä tärkein merkitys on aate- ja ajanrunoilijana, niin alkuvuosien herkkänä uusromanttisena lyyrikkona, Tampereen Eino Leinona kuin myös myöhemmän ajan työväenliikkeen nousun tulisena tulkkina. Kaatra itse kirjoitti, että runoilijan suurin onnettomuus ovat ehkä juhlarunot: missä yleisö nauttii juhlasta paikan päällä, on runoilijan se tehtävä jo viikkoja ja kuukausia ennen. Runoilijan viimeisien vuosien tuotanto on usein ilmaisua siitä syvästä tragiikasta, jonka kansalaissota synnytti. Samalla runoilijalla on kuitenkin voimakas usko tulevaisuuteen, usko asiansa oikeutukseen."

Vallankumoustapahtumat vuonna 1917 saivat Kaatran taas kirjoittamaan. Hän julkaisi Oululaisessa työväenlehdessä artikkeleita, pakinoita ja ajanrunoja. Osa näistä runoista julkaistiin kokoelmassa Alhaisolauluja, joka ilmestyi 1922. Tämä kokoelma käsittää mm. pitkiä eeppisiä runoja, sellaisia kuin Spartacus, Hassu Hannu, Jaanan Janne.

Maanpaossa Ruotsissa hän julkaisi proosateokset Punaisia ja valkoisia sekä Äiti ja poika. Jälkimmäisessä on paljon omaelämäkerrallista ainesta. Hän toteaa, että elämä palkitsi hänet kahdella tavalla: yhteenkuuluvaisuuden tunteella työväenluokkaan ja laulajan lahjalla.

Ruotsista käsin Kaatra kirjoitti amerikansuomalaisiin ja suomalaisiin lehtiin runoja ja pakinoita. Hän käytti useita nimimerkkejä, mm. M. Törmä, M.T., Henkipatto, Töllinmies, Punikki. Tukholmassa ilmestyi Tukholman Suomalaisen seuran Viesti-lehti, joka edusti Suomen punaista pakolaishallitusta ja toimi sen äänenkannattajana. Kaatra käänsi siihen kielitaitoisena paljon runoutta, sekä klassista että ajankohtaista. Hän osasi suomen ja ruotsin lisäksi saksaa, venäjää ja auttavasti ranskaa. Hän oli myös lehden toimitussihteerinä.

Kössi Kaatra tuli tunnetuksi työväen runoilijana. Aina 20-luvun modernismin läpimurtoon saakka häntä voidaan pitää Suomen tunnetuimpana työväenluokan runoilijana. Hän kirjoitti ympäristön saastumisesta, yhteiskunnan ristiriitaisuuksista, sekä myös uskonnollissävytteisistä aiheista. Vanhatestamentillisille runoille lienee luonteva selitys siinä, että Kaatra halusi löytää kirjallisia esimerkkejä, jotka olisivat tuttuja kouluttamattomalle väelle. Olihan Raamattu usein vaatimattoman mökin lähes ainoa kirja. Monista tuon ajan työväenluokan runoilijoista poiketen Kaatra ei ollut selkeä ateisti.

Raoul Palngrenin mielestä hän oli merkittävä aaterunoilija, jonka kanssa ainoastaan Eino Leino ja Arvid Mörne voivat kilpailla.