Timo Vasama

Karkkila

Karkkila albumi I:ssä julkaistu runo TEILLE on sanottu

Teille on sanottu:
 ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi…”
ja
 ”Älä turhaan lausu Herran nimeä!”
Mutta minä sanon:
 Älkää peljätkö,
 sillä jumalat ovat teidän omissa päissänne:
 koulitut kallonkutistajat ovat kiertäneet
   ruuvin aivoihinne,
 mutta se on poistettavissa!

Teille on sanottu:
 ”Muista pyhittää lepopäivä!”
Muta minä sanon:
 Pyhittäkää työpäivänne!
 Sillä työtä on teidän takianne tehty
 ja työtä pitää aina tekemän
 ja vain työttömyys – tuo epäkypsän kulttuurinne
   kirstunnaula –
 voi teidät aika-ajoin siitä vieroittaa!

Teille on sanottu:
 ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi
 että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä!”
Mutta minä sanon:
 Suhtautukaa epäluuloisesti vanhempiinne,
 älkääkä kunnioittako heitä,
 jos he eivät sitä ansaitse.
 Ihmisellä on ankara kiire rationaalisen ajattelun
   maailmaan,
 sillä ihmiskunta huutaa tuskaansa
 tietämättömyyden ja mursunluisten asenteiden
 repiessä sitä riekaleiksi.

 --  --  --

Teille on sanottu:
 ”Älä tapa!”
Mutta minä sanon:
 Joskus on eettisempää tappaa kuin olla tappamatta.
 Tällä ei kuitenkaan saa perustella
  sitä jatkuvaa ihmisteurastusta,
 josta meidän on kristikuntaa kiittäminen!

Teille on sanottu:
 ”Älä varasta!”
Mutta minä sanon:
 Joskus on eettisempää varastaa kuin olla varastamatta!
 Tällä ei kuitenkaan saa perustella
  sitä rikollista riistoa,
 josta meidän on myös kristikuntaa kiittäminen!

Teille on sanottu:
 ”Älä tee huorin!”
Mutta minä sanon:
 Joskus on eettisempää tehdä huorin kuin jättää
   niin tekemättä!
Tällä ei kuitenkaan saa perustella
  sitä kypsymätöntä kaksinaismoraalia,
 josta meidän on jälleen kristikuntaa kiittäminen!

 --  --  --

Teille on sanottu:
 ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi!”
Mutta minä sanon:
 Mistä te tiedätte, mikä on oikea tai väärä?
 Sillä mikä on yhdelle oikein, on toiselle väärin
 ja mikä on yhdessä tilanteessa väärin, on toisessa oikein.
 Ja päinvastoin. Ja päinvastoin.

Teille on sanottu:
 ”Älä himoitse lähimmäisesi omaa!”
Mutta minä sanon:
 Onko teillä mitään omaa?
Ihmistä ette voi omistaa,
ja yhtä tyhjänä täältä lähdette
kuin tänne tulittekin,
ja työnnekin on vain velanmaksua
menneille sukupolville!

Teille on sanottu:
 ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi!”
Ja vielä teille on sanottu:
 ”Rakasta vihollistasi!”
Mutta minä kysyn:
 Miksi vain lähimmäistä?
 Miksi puhua vihollisesta?
Ja minä sanon:
 Rakasta kauimmaista – ja erilaista!
 Ei erilaisuus ole vihollisuutta!
 Mutta vihollisuus on sairautta!
Ja vielä minä sanon:
 Opettele ensin ymmärtämään itseäni,
opi tiedostamaan oman käyttäytymisesi motiivit,
niin kykenet rakastamaan itseäsi,
jotta ylipäätään voisit muita ihmisiä rakastaa!