Taidemaalari Ilmari Huitista on käytetty Karkkilassa nimitystä Suuri Vaskijärveläinen. Hän viettikin Vaskijärvellä suurimman osan elämästään.

 

Huitti aloitti 16-vuotiaana kuvanveistäjä Alpo Sailon oppilaana, mutta kääntyi nopeasti maalariksi. Ilmari Huitti opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa vuosina 1915-17 opettajinaan Albert Gebhard ja Yrjö Ollila.

 

Näyttelyarvosteluissa Huitin maalauksista – maisemista, henkilökuvista, tupainteriööreistä ja laatukuvista – on sanottu, että niissä on elävä luonnontuntu, luja sommitelma, rauhallinen varmuus sekä vaatimaton ja konstailematon ote aiheisiin. Muotoa ja viivaa kehutaan varmoiksi. Joissakin maisemissa on nähty unelmoivaa lyyrisyyttä. Talonpoikaistyyppien esittäjänä Huitti on vakavan harras ja miehekäs. Toisaalta kielteisiä lausuntoja tuli värien käytöstä. Varhaiskauden maalausten yleissävyä on moitittu tummaksi ja raskaaksi, joskus maisemien kirkkaita värejä kirjaviksi.

 

Vaskijärvellä asuessaan Huitti keräsi museoesineitä ja rakensi oman kotimuseon. Nyt Huitin omaa muistoa vaalii Karkkilassa Huitin säätiö. Galleria Bremerissä on jatkuva Huitin töiden näyttely. Näyttelyn työt vaihdetaan puolivuosittain.