Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA		 Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Teokset   Lähteet   Linkit   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Armas J. (Josef) Pulla


Kapteeni Leo Rainio, L. Rainio, Leo Rainio

Vihti


  • Armas J. (Josef) Pulla
  • 29.3.1904 (Viipuri) – 14.12.1981 (Helsinki)
  • Viipurin suomalainen lyseo
  • toimittaja, mainostoimittaja
  • salanimet: Kapteeni Leo Rainio, Kapteeni L. Rainio, Leo Rainio
  • kesävihtiläinen

Viipurissa vuonna 1904 syntynyt Armas J.Pulla oli ammatiltaan mainostoimittaja ja toimittaja. Mainosalalla Pulla toimi Erva-Latvala Oy:n palveluksessa sekä toimittajana (1933-1948) että apulaisjohtajana (1948-1964). Kauppa ja Koti-lehden päätoimittaja Pulla oli vuosina 1964-1969. Päivätyönsä ohella Pulla oli myös monipuolinen ja tuottelias kirjailija. Hänen tunnetuimpia kirjojaan ovat laajaa suosiota nauttineet Ryhmy ja Romppanen -seikkailuromaanit, joista useimmat julkaistiin viime sotien aikana.

Pulla oli myös piirtäjä ja taiteilija, Pulla kuvitti itse mm. teoksen Lipeäkala (Kirja, 1927). Hänet tunnettiin myös gastronomina ja Ranskan ystävänä. Pulla toimi Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950-1957.

Pulla oli kesävihtiläinen. Hän hankki perheelleen kesänviettopaikaksi mökin Vihdin Olkkalasta 1930-luvulla. Armas J. Pullan nuorin poika entisöijä Jorma Pulla osti Vihdin Olkkalan kartanon vuonna 1997. Jorma Pullan kunnostama kartano on Pullan suvun hallussa ja suosittu matkailukohde, lisätietoa kartanosta http://www.olkkalankartano.fi Kartanoon on sijoitettu Armas J. Pullan työhuone.

Jorma Pulla oli mukana perustamassa kirjailijan nimikkoseuraa vuonna 2003. Seura julkaisi Pullasta teoksen ”Jees, sanoi Armas J. Pulla” vuonna 2004, kirjan kirjoitti seuran puheenjohtaja Martti Sinerma. Pullan kirjoittamat muistelmat julkaisi Otava vuonna 1980 nimellä ”Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii”, myös teoksen kuvitus on Pullan tekemä.

Pulla kuoli Helsingissä vuonna 1981.

Lappeenrannan kirjaston artikkeli Armas J. Pullasta Carelica-kirjailijat verkkosivuilla http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13011

Tuotanto

Armas J. Pullan tuotanto on monipuolinen, romaanien lisäksi hän kirjoitti mm. Ranskaa käsittelevää tietokirjallisuutta, pakinoita, novelleja ym. Laajan tuotantonsa hän kirjoitti vapaa-ajallaan, koska varsinaiselta ammatiltaan Pulla oli mainostoimittaja. Romaanien haitari on laaja: seikkailua, historiaa, nuortenkirjallisuutta, salapoliisikirjallisuutta, tieteiskirjallisuutta ym.

Humoristiset kirjat Ryhmyn ja Romppaisen seikkailuista ovat tunnetuimpia Pullan teoksista. Pulla aloitti kirjasarjan jo sota-aikana ja kirjoista tuli nopeasti suosittuja, ei vähiten Pullan taitavan kielenkäytön takia: Pulla käyttää sarjassa värikkäitä ”uudissanoja”. Sarja sijoittuu talvi- ja jatkosodan aikaan, Pulla itse toimi sodissa TK-miehenä. Romaanien lisäksi Ryhmy ja Romppainen seikkailivat pakinoissa: Pulla kirjoitti heistä yli 700 pakinaa erilaisiin maanpuolustuslehtiin.

Pullan luomista hahmoista seikkailijat luutnantti Piukkanen ja kersantti Kiho olivat myös suosittuja. Heistä Pulla kirjoitti yhdessä Mika Waltarin kanssa 1930-luvulla salanimellä Kapteeni Leo Rainio seikkailuromaaneja, kuten Keisarin tekohampaat. Pulla kirjoitti Rainio-salanimellä myös yksin.

Pulla tunnettiin Ranskan ja gastronomian ystävänä. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita Ranskan ruokakulttuuria, kulttuurihistoriaa, historiaa (esim. teos Jeanne D’Arcista) ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Pulla kirjoitti Ranskan lisäksi myös runsaasti eri aiheista tietokirjoja ja pakinoita, kuten autoista, yrityksistä, naishistoriasta, elokuvatähdistä, muodista ym.

Pulla toimi myös kääntäjänä. 

Teokset

Ryhmy ja Romppainen- sarja

  • ” Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy. Karisto, 1940.
  • ”Jees, punamultaa!” sanoi kersantti Ryhmy. Karisto, 1940.
  • ”Ole viisaasti höperö!” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1940.
  • ”Jees, mullikuhnuri!” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1941.
  • ”Oikea antifilatelisti! ” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1941.
  • ”Jees, Nurmijärven mämmiä!” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1943.
  • ”Jees, hapankaalia, senor!” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1944.
  • ”Jees, leskiyli-insinöörskä!” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1944.
  • ”Jees, diktaattori vastoin tahtoaan!” sanoi herra Ryhmy. Karisto, 1945.
  • ”Iltaa Häspyyttäri” sanoi vääpeli Ryhmy. Karisto, 1950.
  • ”Jees, plitisimppa” sanoi vääpeli Ryhmy. Otava, 1955. Kokoomateos.
  • ”Jees, Romulus, ei Remulus!” sanoi vääpeli Ryhmy. Otava, 1957.
  • ”Jees, Smirno!” sanoi krenatööri Ryhmy. Otava, 1964.
  • ”Jees, James Pound!” sanoi herra Ryhmy. Otava, 1967.
  • Ryhmy ja Romppainen. Karisto, 1992. Kokoomateos.

Salanimellä Kapteeni Leo Rainio

  • Keisarin tekohampaat. 1931. Yhdessä Mika Waltarin kanssa.
  • Punainen madonna. Gummerus, 1932. Yhdessä Mika Waltarin kanssa.
  • Älkää ampuko pianistia. Gummerus, 1932.

Muita teoksia:

  • Korkein käsky. Kertomus Nuijasodan ajoilta. Kirja, 1927. Romaani.
  • Kuninkaan korpraali: historiallinen seikkailukertomus. Gummerus, 1932.
  • Markiisittaren käskystä. Gummerus, 1934. Nuortenromaani. 
  • Runoilijan saa hirttää ilman muuta: seikkailuromaani 1400-luvun Pariisista. Karisto, 1941.
  • Kolmannen sukupuolen saari. Karisto, 1942.
  • Näen ikkunastani pihamaalle: Helsinkiläistalon ihmisiä. Karisto, 1943. Novelleja.
  • Puhelimessa on verijälkiä: salapoliisiromaani. Karisto, 1943.
  • Hormoonit hallitsevat: kolmiosainen huvinäytelmä. Karisto, 1947. Näytelmä.
  • Ei markiisi syö perunoita: historiallinen jutelma. Karisto, 1947.
  • Eipäs tyrkitä sankaria!: historiallinen jutelma. Karisto, 1947.
  • Kapu, puosu ja aikapoika. Tammi, 1948.
  • Sinisen linjan arvoitus. Pellervo-Seura, 1948.
  • Minä olen Jolanda, kuningatar! Kertomus Jeanne D’Arcin päiviltä. Karisto, 1949.
  • Perunat sopivat herttualle. Karisto, 1949.
  • Kolme koputusta: kyllä: aikamiesten poikakirja. Otava, 1950.
  • Olen korpraali luonnoltani (sanoi kenraali). Otava, 1952.
  • Ja me olimme komeetan pyrstö. Otava, 1953.
  • Lentävä lautanen sieppasi pojat: avaruusromaani. Otava, 1954.
  • Kissa, ylhäinen ystävämme. WSOY, 1958.
  • Keisarin pääsiäismuna. Karisto, 1964. Nuortenromaani.
  • Oikea numero, väärä paikka: kuunnelma. Yleisradio, 1976.
  • Pukeehan kunnia luutnanttiakin: historiallinen jutelma. Otava, 1979.
  • Kirjailijakaskut. Valitut Palat, 1986.

Tietokirjallisuutta:

  • Lipeäkala: hauska kirja. Kuvittanut Armas J. Pulla. Kirja, 1927.
  • Kaunista Ranskaa. Gummerus, 1936.
  • Eurooppa osaketalo: kansainvälistä naapuritoraa. Gummerus, 1937.
  • Jeanne D’Arc: neitsytsoturi. Gummerus, 1938.
  • Kauniin Mariannen kasvot: Ranskaa druidien kivipaasista Eiffel-torniin. Karisto, 1949.
  • Pariisia Caeserista Rissaseen. Otava, 1952. Myös kuvitus Pullan.
  • 25 vuotta huolintatoimintaa: Oy. Huolintakeskus Ab 1928-1953. Huolintakeskus, 1953.
    Neljä virtaa. Otava, 1956. Matkakertomuksia Ranskasta.
  • Ihana kausi 1900. Otava, 1959.
  • 50 vuotta Suomen konekaupan historiaa. Machinery, 1960.
  • Mille maailmalle nauraa. Otava, 1961.
  • Naisten keisarikunta. Otava, 1961.
  • Tarinaa viinistä: Kauppalehdessä 1961 julkaistu kirjoitussarja. 1962.
  • Helsinkiä Kustaa Vaasasta Kekkoseen. Otava, 1962.
  • Tarinaa juustosta: Kauppalehdessä 1962 julkaistu kirjoitussarja. 1962.
  • Tarinaa kansallisherkuista: Kauppalehdessä 1963 julkaistu kirjoitussarja. 1963.
  • Kaskusanakirja. Otava, 1963.
  • Gastronomian vaiheilta: Kauppalehdessä 1964 julkaistu kirjoitussarja. Kauppalehti, 1964.
  • Leipää ja viiniä: Aatamista isoisän päiviin. Otava, 1964.
  • Keisari kuninkaan vatsassa: mainontaa ja propagandaa Aatamista Phineas Barnumiin. Otava, 1965.
  • Viikunalehdestä lättähattuun: Kauppalehdessä 1965 julkaistu kirjoitussarja. Kauppalehti, 1965.
  • Kuusivarpaisesta kuninkaasta hameen mytologiaan: muodin ja muotitapojen historia. Otava, 1966.
  • Kun naiset saivat sääret: mukaillen ja oloihimme soveltaen suomentanut Armas J. Pulla. Tekijä Erik Norgaard. Tammi, 1966.
  • Viinien kirja. Piccolo, 1966.
  • Väinämöisestä meidän päiviimme: Kauppalehdessä 1966 julkaistu kirjoitussarja. Kauppalehti, 1966.
  • Maailman kolme kansallisjuomaa. Kauppalehdessä 1967 julkaistu kirjoitussarja. Kauppalehti, 1967.
  • Sumerien sarviniekoista suomalaisiin. Maito ja terveys, 1967. 
  • Hämeenkylä: Hämäläisten kauppasatamasta nykyaikaiseksi koulutuskeskukseksi. Erva-Latvala, 1968.
  • Vuosituhansien nainen: naisia Saphosta suffragetteihin. Otava, 1968.
  • Epäylevien ajatusten sanakirja. Otava, 1969.
  • Puoli vuosisataa Suomen messuja. Suomen messut, 1969.
  • Vatsan muistelmia. Otava, 1970.
  • Hullut vuodet eli iloista 20-lukua. Otava, 1971.
  • Peltilehmän lapsuus. Otava, 1972.
  • Älä ota ellet osaa: asiaa alkoholista, sen käytöstä ja vaikutuksista. W+G, 1973.
  • Mykän filmin sankarit. Otava, 1974.
  • Kahvi. Otava, 1976.
  • Satavuotias: tietysti Paulig. Paulig, 1976.
  • Mausteet. Otava, 1977
  • Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii. Otava, 1980. Muistelmat. Kuvitus myös Pullan.
  • 75 vuotta tapaamisia Nissenillä. Paulig-Nissen, 1981.
  • Tammikuun ensimmäinen 1900. Pistekirjoitusjulkaisu. 1981.
 

Lähteet

Linkit