Uuno Poikonen

Vihti

Jos maa on maailmankaikkeuden ainoa viljelty tilkku, tarkkaan on taivaan Isä peltonsa paketoinut.

Ote saarnasta: Jumala rakastaa syntistä, mutta vihaa syntiä. Sovellus: lääkäri parantaa suolen, mutta ei siedä sontaa.

Kun sanon ”suutari”, ei kukaan tiedä tarkoitanko kalaa, käsityöläistä vai räjähtämätöntä pommia. Demokratian käsite on yhtä moniselitteinen.

Kateus – aktiivisen vihan passiivinen velipuoli.

Ulkokullatun anatomia on kuin kilpikonnan: kilpi päällä, konna sisällä.

Savonarolan runo "Kirkon perikadosta" oli hyvä, ja hyvin siitä kirkko maksoikin. Ensin pannaan, sitten linnaan, sitten hirteen, sitten roviolle.

Stalin oli pappiskokelas, Hitler koristemaalari. Hyvyydellä ja kauneudella on tällä vuosisadalla todella näkyvät edustajat

Jumala on absoluuttinen hyvyys, joka silti sallii pahan tapahtua, selitti pappi. Onko Saatana tässäkin Jumalan vastakohta?

Runonäytteet

Riensin Aleksilla. Väsyin. Aina samaa:
Hauskaa Joulua! ja kiirettä ja kamaa…

Kesken kävelyni tunsin oudon halun:
marssin museoon luo vanhan kirkonkalun.

Kuvaa katsoissani muistin seimen, heinät,
siihen aatos loihti aasin, tallin seinät.

Äiti hymyili ja riemu saartoi lasta,
henki lämpöisenä huokui madonnasta.

Kuva kolhiintunut satain vuotten takaa
suuren synnyinviestin meille hiljaa jakaa.

Keväälle

On valta auringolla: heräs vuokkoin sini!
Mä niitä poimin kimpun kourihini,
ja tunsin huumaavana silmuin tuoksun,
soi Kevät solinassa puron juoksun.

Taas taivaan sineen kiuru kohoo, laulaa,
ja laine liplattaen rantaviivaa kaulaa..
Käy urvustoissa lauhat lounatuulet,
jo kohta korviis käen kukun kuulet.

Oot tervetullut jälleen kuulas kevät!
Pois roudan murtaa päivät säteilevät.
Sun lämpös, Kevät, loihtii vuokkoon sinen,
on luomisvoimas suuri, ihmeellinen!

Näytteitä Panu Oikotien aforismeista:

Oikotie etenee suoraan, pakotie piileksii. Kumpikin vieroksuu valtatietä.

Köyhät rukoilkoot jokapäiväistä leipäänsä, rikkaat terveyttä ylensyömiseen.