Mauri KoivistoVihti
Esikoisteos Raha ja rakkaus
Mauri Koiviston kirjailijanura alkoi 1980-luvun lopulla, kun hän siirtyi työelämästä eläkeläiseksi. Koivisto kirjoitti kahden vuoden aikana ripeällä tahdilla. Hän sai valmiiksi peräti neljä käsikirjoitusta vaihtelevista aiheista.
Esikoisromaanissaan Raha ja rakkaus Koivisto on sanonut yhdistelleensä kertomukseen niin tosiasioita kuin fiktiota. Hän ei kohdistanut teosta kuitenkaan kehenkään oikeaan ihmiseen. Hän on luonnehtinut kirjaa viihteeksi, hän ei nimittäin halunnut kirjoittaa elämän nurjista puolista, vaan asioista, jotka saavat ihmiset hyvälle tuulelle. Koivista halusi tarjota kirjallaan ihmisille illuusioita ja tunnelmia.
Koivisto kirjoitti kirjan nopeasti ja materiaalia syntyi jopa yli tarpeiden, kun käsikirjoituksesta tuli 600-sivuinen järkäle. Sivumäärää oli kuitenkin pakko karsia puoleen, vaikka kirjailija harmitteli sitä, että joutui hylkäämään monia mukavia tarinankäänteitä.
Esikoisteoksen kirjoittamisen helppoutta kuvaa se, että Koivisto kirjoitti esikoisteoksensa ensimmäiset sivut lentokoneessa, kun hän oli matkalla Teneriffalle. ”Tartuin kirjoituskoneeseen ja kun kone rullasi Teneriffalle oli 15 liuskaa romaanista syntynyt.” Teneriffan koneesta alkaa myös Raha ja rakkaus -romaanin päähenkilön tarina.
Kirja kertoo nuoresta yrittäjästä, joka ymmärtää Lapin kuivuneiden puiden, kelojen, liiketaloudellisen merkityksen ja perustaa mittavan keloja hyödyntävän yrityksen pohjoiseen. Menestyvä yritys aiheuttaa päähenkilölle myös ongelmia, jotka näkyvät hänen perhe-elämässään ja aiheuttavat kriisitilanteita. Koiviston tarkoituksena on kuvata miehen ja naisen erilaisia rooleja vauhdikkaan elämän keskellä.
Romaani Uusimaa ja muu tuotanto
Esikoisteoksen jälkeen Koiviston piti julkaista romaani Uusimaa, jonka käsikirjoitus hänellä oli valmiina jo 1990-luvun alussa. Uusimaa julkaistiin vuonna 1997.
Uusimaa -romaani sijoittuu 1900-luvun alkuun ja 30-luvun välimaastoon ja päättyy pulavuosiin. Koivisto kirjoittaa isänmaallista tarinaa: suomalaisuusaatetta ajavien ihmisten mielissä siintää itsenäinen Suomi. Kirjassa sukelletaan maalaisromantiikan keinoin Suomen kohtalon hetkiin Venäjän vallan loppuaikoina, sisällissodan tapahtumiin ja pulavuosiin.
Koivisto kirjoittaa teoksestaan seuraavasti: "Kirja on voimakasta henkilökuvausta alusta loppuun, kuvastaen roolihenkilöiden sielunmaisemaa. Henkilöt ovat puhtaasti keksittyjä, heille ei löydy todellisuudesta vastinetta. Romaani on eräiltä osin dokumentaarinen, sillä sen kuvaukset on sijoitettu ajan historiakehyksiin. Teoksessa heijastuu historian kulku ja siihen vaikuttaneet henkilöt. Historialliset tapahtumat ja vuosiluvut ovat sinänsä tarkistettavissa."
1990-luvulla Koivistolla oli viimeistelyä vaille valmiina käsikirjoitus, kaksiosaiseksi hahmoteltu satukirja, jota hän ei ole kuitenkaan julkaissut.
|