Sere Salminen

Lohja

Serpin näytelmät syntyivät menneiden aikojen idylleistä, kuten Neljä naista (1942), Katupeilin takana (1947), Katariina, kaunis leski (1948) ja Isän vanha ja uusi (1953). Näytelmät ovat kaikki toimineet myös elokuvien käsikirjoituksina. Neljä naista oli Helsingin Kansanteatterin ensi-illassa helmikuussa 1939 ja Ilmari Unho ohjasi siitä Suomi-Filmi Oy:n elokuvan vuonna 1942. Katupeilin takana, alaotsikko Idylli menneiltä ajoilta, kuvaa vuoden 1892 kolmea maaliskuista päivää. Huolella kuvattu miljöö, 24-vuotias tohtorinna Liisi, hänen sisarensa Vappu ja moster Mella ovat keskeinen osa idylliä. Huvinäytelmän Herrat ovat herkkäuskoisia kantaesitys oli Helsingin Kansanteatterissa 12.8.1937 ja samasta käsikirjoituksesta tehty Oy Eloseppo Ab:n elokuva  valmistui 1939. Näyttämöllä professori Kristian Karpalaista esitti Kaarlo Angerkoski ja elokuvassa Arvi Tuomi. 

Työpari Tuttu Pariston, - Seere Salmisen ja Elsa Soinin, - tunnetuin työ on ollut radion sarjakuunnelmaklassikko Suomisen perhe jota kirjoittajapari teki vuosina 1938-1945. Suomalaisen perhesarjan edelläkävijä oli suosituin kuunnelmasarja sodan aikana ja sen jälkeen. Sarjasta valmistui Oy Suomen Filmiteollisuuden elokuvat. Ensimmäinen  Suomisen perhe sai ensi-iltansa maaliskuussa 1941. Sitä seurasivat  Suomisen Ollin tempaus, 1942, Suomisen taiteilijat, 1943, Suomisen Olli rakastuu, 1944 ja Suomisen Olli yllättää, 1945. Kun Suomisen perhe katosi 1958 radiosta, päätti T. J. Särkkä vielä kerran palata aiheeseen elokuvan muodossa ja vuonna 1959 sai ensi-iltansa viimeinen Suomis-elokuva Taas tapaamme Suomisen perheen.

Serpin laati myös käsikirjoituksen yhdessä Elsa Soinin ja Ilmari Unhon kanssa elokuvaan Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941)

Seere Salminen toimi myös suomentajana. Hänet tunnettiin ennen kaikkea W. Somerset Maughamin ja George Bernard Shaw´n käännöksistä. 1930-luvulla hän käänsi  myös viihdettä, mm Pearl S. Buckin teoksia.