Rainer Alander

Lohja

Kirjoittamisesta

Rainer Alander kertoo että hän on kirjoittanut aina. Koulussa hän oli ainekirjoituksessa hyvä, kenties se antoi sysäyksen kirjoittamiseen. Muuten hän ei ollut mitenkään erityisen hyvä oppilas.

Rainer Alander kirjoittaa ruotsiksi. Kieli tuo mukanaan lähinnä taloudellisia ongelmia, painosmäärät ovat pieniä. Niinpä hän on elättänyt itseään ja perhettään ajoittain työskentelemällä merillä. Apurahajärjestelmä on melko epävarma takaamaan toimeentuloa. On turhauttavaa kun ei tiedä, millä ensi vuonna tulee toimeen. Kirjoittaminen on kuitenkin ollut sen arvoista.

Kirjoittamisessa mieluisinta on itse työ, luomisprosessi. Jos kirjoittaessa tuntee, että tämä menee nyt hyvin, se on lähes euforinen tunne. Etukäteen hän ei ajattele tapahtumia, istuu vain kirjoittamaan. Esimerkiksi: " Laura tuli ulos portaille ja sytytti savukkeen. Harmaatukkainen mies pyöräili ohi." Miten tarina jatkuu, sen kirjailija keksii myöhemmin. Ehkä kirjoittamisen ilo onkin siinä että näkee mitä Lauralle tapahtuu.

Inspiraatio - mistä se tulee? Kirjoittamisesta. Laura seisoo portailla, katsotaan mitä sitten tapahtuu. Tottakai inspiraatioita tulee myös ulkoapäin. Lukemalla, matkustamalla, teattereista, elokuvista.

"Nyt tuntuu etten käyttänyt merimiehenä ollessani aikaani kovinkaan hyvin. Kun tultiin maihin, mentiin ensimmäiseen kapakkaan, mikä nähtiin. Nykyään matkustaisin aivan toisella tapaa. Myöhemmin olen löytänyt uudelleen Amsterdamin, joka siihen aikaan oli vain punaisten lyhtyjen kaupunki, kapakoita ja jännittäviä baareja."

Alander kertoo kirjoittavansa aktiivisesti lokakuusta maalis-huhtikuulle. Tuo aika on täysipäiväistä kirjoittamista, mutta kesäaikana maalla kirjoittaminen tuntuu vieraalta. Silloin hän puuhailee kaikkea muuta. Kesäasunnollaan Paraisilla hän kalastelee, liikkuu luonnossa, hakkaa puita, rakentelee linnunpönttöjä.

Tärkeitä kirjailijoita Rainer Alanderille ovat olleet esimerkiksi Samuel Beckett, Ernest Hemingway ja Aksel Sandemose. Vaikka he ovat hyvin erilaisia kirjailijoita, niin kaikilla viehättää ennemmin kieli kuin sisältö. Kieli on tietenkin myös omassa kirjoittamisessa tärkeää. Tekstin muokkaaminen kirjoittaessa on vaativaa, mutta koska hän pitää kirjoittamisesta, ei se tunnu ongelmalliselta.

Teokset

Novellit:

• Ansiktet, 1963
• Romaanit:
• Sandkornet, 1964
• Personerna, 1969
• Lastmärket, 1972
• En sorts frihet, 1974
• Barlast, 1980
• Hälsningar från San Francisco, 1986
• Små stycken av Stockholm, berättelser, 1996
• Mellan Stockholm och Åbo, berättelser, 1999
• Lycklig sommar, novellsamling 2005. Kokoelmassa kuvataan elämän varjopuolta vaeltavia, joiden kohdalle onni ja rakkaus eivät aina osu. Niminovellissa Robert ja Katarina tapaavat kesällä 1980, Katarina jättää vanhempansa, työnsä ja opiskelunsa, pukeutuu kukkamekkoon, nyörisandaaleihin ja lähtee Robertin kanssa ajelemaan päämäärättömästi sinapinkeltaisella Corollalla. Unelmat vievät kauemmaksi kuin Toyota, mutta kaikesta huolimatta – lycklig sommar.

Radiokuunnelmat:

• Fiskmåsen (jte Siw Alander), 1967
• Två röster, 1972
• Elefanten, 1974
• Butiken, 1975
• Som en kanariefågel (jte Siw Alander), 1977
• Hälsningar från San Fransisco, 1978
• Byns vackraste flicka, 1984
• Fribiljett, 1985
• Davids stjärna, 2002
• Gå på vatten, 2002

Näytelmät:

• Butiken, 1974
• Den förlorade himlen, under arb. 2002
• Den förlorade himlen, skådespel 2004. Näytelmän ensi-ilta oli Svenska Teaternissa 26.3.2003, ohjaajana Arn-Henrik Blomqvist.
•  

Tv-näytelmät:

• Grekisk konfekt, 1980
• Wiljam, 1984