|
|
|
Esa KoskinenLohja
s. 8.6.1956 Helsinki.
Elämästä
Opinnot:
- 1975 ylioppilas, Töölön Yhteislyseo, Helsinki.
- 1982 filosofian kandidaatti, Helsingin Yliopisto
- 1996 filosofian lisensiaatti, Suomen historia, Helsingin Yliopisto: Lisensiaattityön aihe: Lohja 1917–1918.
- 1988 aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, 40 ov.
- 1992 Suomen historian sivulaudatur, Helsingin yliopisto.
Työelämä:
- Virkkalan yläaste/Järnefeltin koulu:
Opinto-ohjaaja vs. 1985–1989.
Historian ja uskonnon lehtori 1989-
Luottamustehtävät:
- Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. sihteeri 2000–
hallituksen jäsen 2003–
- Virkkalan Torvisoittokunta. Perustajajäsen, sihteeri ja trumpetisti 1996–
- Lohjan Kesä ry:n vuosikokouksen puheenjohtaja 2005–2013
- Lohjan yhteisen seurakuntaneuvoston jäsen 2011–2012
- Lohjan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen 2011–2012
- Lohjan rippikoulu- ja nuorisotyön johtokunnan pj 2011–2013
- Lohjan seurakunnan kirkkovaltuusto 2013–2014
- Lohjan seurakunnan kirkkoneuvosto 2013–2014
- Lohjan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen 2013–
TuotantoKirjallinen tuotanto
Lohjaa käsittelevät teokset
Paikallishistoriaan tutustuminen ja siitä kirjoittaminen alkoi, kun Koskinen aloitti historian opettajan työt Lohjalla.
- Veljiksi kaikki ihmiset tulkaa Lohja 1917–1918.
Jyväskylä 1998
Lisensiaattityönä tehty teos, joka kertoi sisällissodan tapahtumista Lohjalla 1917-1918, sekä niihin johtaneesta tilanteesta mm. Yleislakosta 1906. Teos herätti voimakkaita tunteita Lohjalla, jossa aihetta ei oltu aiemmin kirjallisesti käsitelty. Sisällissodan käsittely ei ilmestymisaikana ollut aiheena suosittu, mutta vuosituhannen vaihteen tienoilla ilmestynyt Heikki Ylikankaan ”Tie Tampereelle” herätti yleisemmänkin kiinnostuksen aiheeseen. Koskinen keräsi sisällissodassa -17-18 kuolleiden lohjalaisten nimiä 238 kpl ja teoksen vaikutuksesta pystytettiin Lohjalle punaisten hautamuistomerkki.
- Kullalla kirjailtu elämä. Kamariherra Hjalmar Linder 1862–1921
Jyväskylä 2005
Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät ry:n tilaustyö, joka kertoo vapaaherra, varatuomari ja suurliikemies Hjalmar Linderin elämäntarinan.
Hjalmar Linder perusti vuonna 1906 Lohjan selluloosatehtaan ja omisti paikkakunnalla ja sen ympäristössä runsaasti maata, mm. Mustion linnan, jossa asui. Hän vaikutti suuresti Lohjan seudun kehitykseen ja teollistumiseen.
Linder oli värikäs ja ristiriitainen persoona ja vietti elämänsä loppuajan maanpaossa. Keväällä 1918 hän arvosteli Hufvudstadsbladetiin kirjoittamassaan artikkelissa punavankien mielivaltaista kohtelua ja teloituksia, minkä seurauksena hänen piti yleisen painostuksen ja uhkailujen seurauksena myydä omaisuutensa Suomessa ja paeta ulkomaille. Hän viilsi ranteensa auki pariisilaisessa hotellissa 2.6.1921.
- Ojamo. Kartanolta kaupunkiin. Osa I
Jyväskylä 2008
Ojamo-seura ry:n tilaustyö. Teoksen pääkirjoittajat olivat Esa Koskinen ja Kalevi Leppänen. Kirja kertoo Lohjan yhden kaupunginosan historian esihistoriasta nykyaikaan.
- Kalkille rakennettu elämä vuorineuvos Petter Forsström 1877–1967
Keuruu 2009
Petter Forsströms yrkesskolor –säätiön tilaus. Teos kertoo Vuorineuvos Petter Forsströmin (7.11.1877 – 13.10. 1967) elämästä. Forsström oli teollisuusmies ja Lohjan kalkkiteollisuuden isä ja toimi Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtajana poikkeuksellisen pitkän ajan. ”Kalkki-Petterin” sana oli laki Virkkalan kalkkitehtaalla. Työläisistään hän piti hyvää huolta, mutta myös vaati ehdotonta kuuliaisuutta. Ammattiyhdistyksiin kuuluminen oli kiellettyä ja työväenyhdistykseen kuulumisesta saattoi tulla potkut.
Poliittisesti Forström edusti äärioikeistoa ja oli mm. Lapuan liikkeen jäsen. Vuonna 1946 hänet tuomittiin vankilaan maanpetoksesta osallistuttuaan jatkosodan loppuvaiheessa ja Lapin sodan aikana saksalaismielisen vastarintaliikkeen toimintaan.
Forsström teki myös paljon hyvää. Riihimäellä vankilassa ollessaan hän kiinnitti huomionsa nuorten vankien tilanteeseen ja keräsi varat ammattikoulun perustamiseksi heille. Koulu aloitti toimintansa 1949 ja Forsström alkoi myös itse työllistää vapautuneita vankeja.
Häneltä jäi mittava henkilökohtainen arkisto, kymmenisen hyllymetriä, joista n. kuusi metriä henkilökohtaista kirjeenvaihtoa.
- Lohjan sairaala 100 vuotta
Helsinki 2011
HUS:in tilaustyö. Lohjan sairaalan laaja arkisto sekä Lohjan terveyskeskuksen arkisto olivat päälähteinä. Haastatteluja käytettiin myös teosta valmistellessa. Keskeisin tieto löytyy aina arkistoista.
Lohjan sairaala kehittyi sadassa vuodessa yhden sairaanhoitajan hoitamasta pienestä sairaalasta moderniksi sairaalaksi, joka nykyisin työllistää lähes tuhat henkilöä. Paitsi sairaalan historia, kirja on myös kertomus lohjalaisen terveydenhuollon kehitykseen ja samalla koko suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
- Tuhansien tarinoiden talo. Lohjan Museo 100 vuotta
Saarijärvi 2012
Tilaustyö Lohjan Museolle.
Suomen vanhin kotiseutuyhdistys, Lohjan kotiseutuyhdistys perusti ensimmäisen museon Lohjalle 1911. Museon näyttelytilat olivat ensin nykyisen seurakuntatalon paikalla sijainneessa Kreanderin talossa, josta ne 40 vuotta myöhemmin siirrettiin Anttilan renkitupaan eli nykyiseen kotiseututaloon. Museo kunnallistettiin 70-luvun lopulla ja se muutti nykyisiin tiloihinsa Iso-Pappilaan.
Kirjassa on historian lisäksi luku, jossa esitellään tarkemmin kokoelmien parikymmentä merkittävintä esinettä.
- Elämässä eteenpäin - sata vuotta sivistystä. Lohjan lukio 100 vuotta
Keuruu 2013
Työn tilaajana oli Lohjan Yhteislyseon alumnit.
Lohjan Yhteiskoulusta vuodelta 1914 kehittyi Lohjan Yhteislyseon ja Lohjan lukion kautta nykyinen Lohjan Yhteislyseon lukio. Koulusta on sadan vuoden aikana kirjoitettu 25-, 50-, 60-, 70- ja 90-vuotishistoriat.
Esa Koskinen näkökulma oli jaotella koulun ajanjaksot johtajien/rehtoreitten mukaan; jokainen johtaja/rehtori edusti oman aikansa ajattelutapaa.
Tekijän mukaan kirjan päähenkilöitä ovat kuitenkin oppilaat, teinit. Toverikunnan/Teinikunnan tehtävä oli tarjota oppilaille mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan sekä koulutyössä että vapaa-ajalla. Nykyinen oppilaskunta toimii paljolti samoilla periaatteilla kuin edeltäjänsä Toverikunta ja Teinikunta, perinteitä kunnioittaen.
- Elämä on paikallista - Länsi-Uusimaa sata vuotta. (Valmistuu jouluksi 2014).
Länsi-Uusimaa – lehden tilaustyö.
Lehti perustettiin v. 1915 ja Lohjalla se alkoi ilmestyä vuodesta 1929. Tällä hetkellä Länsi-Uusimaa on Lehtiyhtymä – konsernin alainen, Lohjan suurin sanomalehti.
Muut teokset:
- Minä ja naiseni. Runokokoelma
Jyväskylä 1989
Artikkelit:
Seuraavissa kirjoissa artikkeleita:
- Levonperä Leena: Lohjan työväenyhdistys 100 vuotta. 2005. Artikkeli: 1918.
- Virkkalan työväenyhdistyksen sata vuotta. Tietolan tarinoita 2. Koonnut Kalle Vuorinen.
Vammala 2005. Seuraavat artikkelit:
Kansalaissota Virkkalassa,
Virkkalan torvisoittokunta,
Lohjan kalkkitehtaan lakko 1927–28.
- Kruuhu 1992. Kotiseudun vuosikirja 4. Tammisaari 1993.
Seuraava artikkeli: Vuosi 1918: Kansalaissota Lohjalla. 45 s.
Lehtiartikkelit:
Pääasiassa kotiseutulehti Kirkhakkisessa julkaistu yli 70 artikkeliaLähteetHaastattelu 13.8.2014 Lohjan pääkirjasto |
|
