Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA		 Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Teokset   Palkinnot   Lähteet   Linkit   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Jorma Etto

Vihti


Etto,  Jorma Heikki
 
  • synt. 13.10.1931 Rovaniemellä, kuollut 15.12.2016
  • vanhemmat: palopäällikkö Jaakko Etto ja Brita Pirttijärvi
  • koulutus: yhteiskuntatieteen kandidaatti
  • kirjastonhoitaja (eläkkeellä), kääntäjä, kirjailija
  • puoliso: kirjastonhoitaja Eila Viio, lapsia
 Kirjailija Jorma Etto syntyi Rovaniemellä vuonna 1931. Jorma Eton isä oli kirjojen ystävä, ja lapsuuden kodissa riitti kirjoja. Ylioppilaaksi Etto kirjoitti vuonna 1950 Rovaniemen yhteislyseosta, ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1956 Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta Helsingistä. Hän työskenteli Lauritsalan kirjastossa, Oulun kaupunginkirjastossa sekä Rovaniemellä.  Jorma Etto toimi kirjastonjohtajana Rovaniemellä vuosina 1961-84. (Kirjailijalla on oma nimikkokatu Rovaniemellä, Jorma Eton tie.) Sairaseläkkeelle Jorma Etto joutui jäämään näön heikkenemisen vuoksi. Jorma Etto muutti perheineen Vihtiin 1986: puoliso Eila Etto siirtyi töihin Vihdin kirjastoon.

Etto on monipuolinen kirjailija: hän on kirjoittanut runoja, romaaneja, näytelmiä, tv-näytelmiä ja dokumenttiteoksia.  Yhtenä aiheena hänen teoksissaan on Lappi. Lisäksi hän on tehnyt tekstejä kuvateoksiin. Kääntäjänä hän on suomentanut mm. Mark Twainia ja James Joycea (pro gradu työnsä Etto tekikin James Joycen romaanista Ulysses). 

Jorma Etto on ollut aktiivinen kulttuuripoliitikko. Kaltion päätoimittajana Etto oli vuosina 1964-1965.  Eton toimittamaa Kaltiota kehuttiin mm. sisällön uudistumisesta, Eton pääkirjoitukset synnyttivät voimakastakin keskustelua. Lopulta pääkirjoitukseen kohdistunut sensuuri sai Eton jättämään lehden vuonna 1965. Hän toimi myös Pohjoiset Kirjailijat ry:n sihteerinä ja puheenjohtajana. Etto oli näytelmäkirjailijaliiton hallituksen jäsen 1989-1995. Vuonna 1983 Etolle myönnettiin Kansanvalistusseuran palkinto tunnustuksena mm. ansioistaan kirjastonhoitajana ja toiminnastaan kalottiyhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi hän on saanut muun muassa näytelmäkirjailijain valtionpalkinnon yhdessä Oiva Arvolan kanssa, Pohjoiskalotin kulttuuripalkinnon 1968 (Uumaja), Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1975, Lapin läänin taidetoimikunnan palkinto 1988.

Etot muuttivat Helsinkiin 1990-luvun puolivälissä.

Jorma Etto kuoli joulukuussa 2016. 
 

Tuotanto

Satiirissävyisissä runoissaan Etto on ottanut kantaa mm. luonnonsuojeluun ja kritisoi kulutusyhteiskuntaa. Ihminen itsessään ja pohjoisen vuodenajat ovat mm. antaneet aihetta Eton runoihin. Esikoisteoksen Elämä on (ilm. 1955) Otava julkaisi sen jälkeen kun Etto oli voittanut runokilpailun. Innostuksen runojen kirjoittamiseen Jorma Etto sai kuultuaan radiosta ”Kotien pyhää hetkeä” 1950-luvulla, ohjelmassa lausuttiin Faustin Mefistoa:. ”Kiukustuin niin siihen epätodelliseen kielenkäyttöön, että minussa puhkesi runojen kirjoitusvimma. Ajattelen, että mitä arkipäiväisempi runo on, sitä mielenkiintoisempi.” HS 13.10.2001

Matti Paavilainen kirjoittaa Kalenterin lehtiä- teoksesta: ”Silloinkin, kun Eton runot suostuvat riimille tai kaatuvat hiukan yli niukimman mahdollisen ilmaisun, säkeissä vaikuttaa olennaiseen pitäytyminen. Pelkistämisen halu näkyy myös aineistossa, joka ei  juurikaan pyri ympäristöään ylemmäksi tai etevämmäksi…”. US 8.10. 1983.

Eton runoja on koottu mm. teokseen Aika on tunne (ilm. 2001), kokoelma sisältää runoja viideltä vuosikymmeneltä. Rovaniemen kaupunki julkaisi Eton teoksen numeroituna sadan kappaleen juhlapainoksena. Runossa ”Suomalainen” (1964) kuvataan suomalaista perusluonnetta taitavasti, runo onkin käännetty jo usealle kielelle. Runo tunnetaan parhaiten Veikko Sinisalon esittämänä. Osa runoteoksista on tehty yhteistyössä lontoolaissyntyisen kuvittajan Andrew Stevensonin kanssa. Talvirunot- teoksen (ilm. 2001) kuvitus on tehty kalligrafiaa muistuttavalla tyylillä. Yhdessä Etto ja Stevenson ovat tehneet kokeiluja kirjan muodolla: teoksia on julkaistu mm. seinäkalenterina, postikortteina, rullakääröinä. Heillä on ollut myös yhteisnäyttely. Etto on julkaissut runoja myös omakustanteina.  ”Runoilijana ei voi olla seuraamatta ympäröivän maailman tapahtumia. Kirjaa suunnitellaan, kerätään tietoja ja ikään kuin haudotaan ennen sen syntymistä. Runot tulevat kun tulevat: joskus sattumasta, uutisten kertomasta tai itse koetusta tapahtumasta”. L-U 7.2.1993

Runojen lisäksi Etto on kirjoittanut useita näytelmiä, myös tv-näytelmiä, kuunnelmia sekä romaaneja. Näytelmistä menestynein on yhteistyössä Oiva Arvolan kanssa tehty Helvetin 16. Eton novelleja on julkaistu mm. teoksessa Rakkauden oppi. Tuotantoon kuuluu myös tieto- ja kuvateoksia, kuten kaksi Rovaniemeä käsittelevää kirjaa. Eton pienoisromaanista Joulupukin päiväkirja Ulla Etto teki sarjakuvasovituksen vuonna 1998.
 

Teokset

Runoja:
  • Elämä on: epälyyrillisiä runoja. Otava, 1955.
  • Ajastaikaa: runoja. WSOY, 1964.
  • -39 ’C. Omakustanne, 1976.Yhdessä Ros Waylandin kanssa
  • Kalenterin lehtiä. Pohjoinen, 1982.
  • Suomalainen ja muut valitut. Pohjoinen, 1985.
  • Madonnan kuva avaruudessa. Pohjoinen, 1987.
  • Poems 1955-1987. Translated by Anselm Hollo. Pohjoinen, 1991. Teosta painettu 300 kappaletta.
  • Scroll poems = Rullarunoja. Omakustanne, 1996. Yhdessä Andrew Stevensonin kanssa.
  • Pieni talo. Rullarunoja. Omakustanne, 199-?. Yhdessä Andrew Stevensonin kanssa.
  • Hallayö. Rullarunoja.  Omakustanne, 199-?. Yhdessä Andrew Stevensonin kanssa.
  • Arjen arkinen juhla. Promootiojuhlaruno Lapin yliopisto 5.6.1992.
  • Talvirunot. Omakustanne, 2001. Kuvitus Andrew Stevenson.
  • Aika on tunne: koottuja runoja viideltä vuosikymmeneltä 1950-2000. Rovaniemen kaupunki, 2001. Teosta painettu 100 kpl.
Romaaneja, novelleja:
  • Rakkauden oppi. Otava, 1957. Novellikokoelma,
  • Väärää rahaa. Otava, 1959. Otavan nuortenkirjoja-sarjassa.
  • Merkkitulia. Karisto, 1961.
  • Joulupukin päiväkirja. Karisto, 1963. Teoksesta on Ulla Etto tehnyt sarjakuvasovituksen vuonna 1998.
  • Kirjailijat rakastavat toisiaan. Pohjoinen, 1972.
  • Potemkin ja muita rakkaustarinoita: valitut vuosilta 1957-1986. Pohjoinen, 1986.
  • Claudia: Henrik E:n selonteko tehtävästään täällä. Pohjoinen, 1992.
Näytelmiä, tv-näytelmiä:
  • Helvetin 16. Suomen näytelmäkirjailijain liitto, 1968. Yhdessä Oiva Arvolan kanssa
  • Oksat ja omenat. Jäljenne käsikirjoituksesta Rovaniemen kirjastossa. 1969. TV-näytelmä
  • Hyvää iltaa – henki menee: poromies Heikin seikkailut sota-ajassa. Suomen näytelmäkirjailijain liitto,  1970. Yhdessä Oiva Arvolan kanssa.
  • Rakkaudesta viis. 1970. Yhdessä Oiva Arvolan kanssa.
  • Bändi. 1971. Musikaali.
  • Jietaran juustoista. 1970. Yhdessä Oiva Arvolan kanssa.
  • Saatanan seitsemäntoista. 1972. Yhdessä Oiva Arvolan kanssa.
  • Tyttö joka nai naapurin koiran. Rovaniemi, 1974. Kopio käsikirjoituksesta Rovaniemen kirjastossa.
  • Häkki. Omakustanne, 1974.
  • Valtias. Pienoisnäytelmä. Käsikirjoitus Rovaniemen kirjastossa. 1975. Läskikapina: näytelmän käsikirjoitus. Rovaniemi, 1980.
  • Joulun valtakunta. Nukketeatterinäytelmä. Vihdin kunnankirjasto 1986.

Muuta:
  • Jätkä: metsien miehet ja heidän työnsä. Karisto, 1964.  Yhdessä Petteri Väisäsen kanssa. Teksti Etto.
  • Rovaniemi: Napapiirin maa. WS, 1968. Kuvat Matti Poutvaara, teksti Etto.
  • Isännät ja isäntien varjot. Samannimisen Pentti Haanpään romaanin mukaan Yleisradiolle kirjoittanut Jorma Etto. Yleisradio, 1973. Kuunnelma.
  • Evakkotaival. Lapin maakuntaliitto, 1975.
  • Pohjoinen taikapiiri. Lapin maakuntaliitto, 1977. Dokumenttiteos. Toimittanut Etto.
  • Rovaniemi. Pohjoinen, 1979. Kuvat Matti Saanio, teksti Etto.
  • Ihmisen aikaa. 1986. Runoja ja lauluja. TV-1.
  • Mielisuosio. TV1, 1987.
  • Suomalaisella sydämellä. Äänite. Studioala, 1998. Jorma Etto et al.
  • Selviytyjät: pieni kansa sai kaiken kestää: runokuvia Lapin evakkotaipaleelta 1944-1945: kaksiosainen äänikertomus. Yleisradio, 2000.
  • Radioteatterille koonnut ja kirjoittanut Jorma Etto, dramaturgi Juha Kandolin.
  • Paikkoja: Tampere, Bergen, Firenze. Runot Jorma Etto, valokuvat Petri Nuutinen. Karisto, 2003.
  • Välitila. Runo-taidenäyttely Andrew Stevensonin kanssa. Kaustinen tammikuu 1996, Helsinki SKS:n tilat maaliskuu 1996, Vihdin kunnankirjasto marraskuu 1996.
 

Palkinnot

  • Pohjoiskalotin kulttuuripalkinto (Uumaja) 1968
  • Näytelmäkirjailijain valtionpalkinto 1969. Yhdessä Oiva Arvolan kanssa.
  • Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1975
  • Kansanvalistusseuran palkinto 1983
  • Lapin läänin taidetoimikunnan palkinto 1988

Lähteet

  • HS 13.10.2001 ” Jorma Etto, 70”
  • HS 13.10.1981 ”Jorma Etto 50 vuotta tänään”
  • Jorma Etto 1/2009
  • Kaltio 2005 nro 4.
  • Kuka kukin on 1994
  • Luoteis-Uusimaa 7.2.1993: ”Pohjoisen runoilija on kotiutunut Vihtiin”.
  • Otavan kirjallisuustieto 1990
  • Suomen kirjailijat 1945-1980. (1985)
  • Suomenmaa 21.12. 1983 ”Jorma Etto palkittiin”
  • US 8.10.1983 nro 272: ”Elämän viisautta”
  • Vihdin Uutiset 24.11.1996: ”Ahne vallanpitäjä pelkää kirjastoja!”
  • YL nro 3 1983:” Suurta vähässä: mies kaamoksen kulmilta”
  • Iltasanomat.fi 15.12.2016
  • Fennica: Suomen kansallisbibliografia verkossa.
  • Rovaniemen kirjaston aineistotietokanta verkossa.

Linkit