Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Teokset   Tekstinäytteet   Lähteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Risto Heikkilä

Lohja, Sammatti


Risto Heikkilä
  • syntynyt 24.06.1940 Helsingissä
  • teologian lisensiaatti, kirkkoherra, lääninrovasti
  • puoliso: Marja-Liisa, e. Paavilainen (synt. 1941, Turku)
  • lapset: Leena Aulikki Simola (synt. 1966, Turku), Jukka-Pekka Heikkilä, (synt. 1967, Turku) ja  Maria Teresia Heikkilä (synt. 1977, Forssa)  
  • Risto Heikkilä on kotoisin Nummi-Pusulasta, Salonkylästä, jossa vanhemmat pitivät Torsti-nimistä tilaa. Hän kävi keskikoulun Saukkolassa, jonka jälkeen hän aikoi puutarha-alalle. Syksyllä 1958 hän työn ohella jatkoi kuitenkin opintojaan, ensin yksityisesti ja sitten Lohjan Yhteislyseossa. Tähtitiedekin kiinnosti, mutta käytännön syistä ura vaikutti miltei mahdottomalta. Osittain isän toivomuksesta, mutta omaa tahtoa noudattaen hän valmistui papiksi vuonna 1966 (Helsinki). Heikkilä toimi lyhyen aikaa Vantaankosken seurakunnassa 1966 ja sen jälkeen seitsemän vuotta Turun tuomiokirkkoseurakunnan papiston apulaisena. Vuonna 1973 Heikkilä valittiin Forssan seurakunnan kirkkoherraksi ja vuodesta 1994 lähtien hänestä tuli myös Koijärven kirkkoherra hoitaen molempia tehtäviä aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka 2002.  Risto Heikkilä on ollut Kirkolliskokouksen jäsen 1978-1986, Tampereen hiippakunnan jumaluusoppinut asessori 1977-1983 ja Tammelan rovastikunnan lääninrovasti 1982-2002.

    Kesäpaikkana on vuodesta 1969 lähtien ollut Sammatin Leikkilän kylä, jossa hän nykyisin asuu vaimonsa kanssa kaikki kesäkuukaudet.

    Tuotanto

    Risto Heikkilän tuotanto nousee sekä hänen koulutuksestaan, teologiasta että harrastuksestaan, tähtitieteestä käsin. Heikkilällä on oma tähtitorni Paimiossa lähellä Turkua. Vuodesta 1982 hän on kirjoittanut valtakunnallisessa Tähdet ja avaruus-lehdessä Syvä taivas-nimistä palstaa. Varsinkin Joulun tähdestä on ollut monia artikkeleita eri lehdissä useista lehti-, radio- ja TV-haastatteluista ja ohjelmista puhumattakaan.

    Varsinainen kirjallinen tuotanto on:

    • Mitä suunnitelman jälkeen (1978)
    • Avaruuden syvyyksiä (1984)
    • Syvän taivaan havaitsemisesta (Kirjassa Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4, toim. Veikko Mäkelä 1988)
    • Saanko vastata sinulle? (1994)
    • Syvä taivas (1996)
    • Joulun tähti (2000)
    • Kun minä katselen taivasta (2004)
    • Tähtitaivaan merkityksiä (2008)
    • Kosmologia (yhdessä Iiro Viljan kanssa) 2009
    • Miksi maapallo ei putoa? Avaruus on ihmeellinen 1,  2010
    • Voiko Linnunradalla kävellä? Avaruus on ihmeellinen 2, 2010
    • Tähtikirkkaan taivaan alla, 2015

    Lisäksi Risto Heikkilä on tehnyt kaksi laajaa sukututkimusta puolisonsa (Paavilainen) ja omasta (Heikkilä) suvustaan:

    • Viljam ja Saima Paavilaisen esivanhemmat (1996)
    • Klaus ja Edla Heikkilän esivanhemmat ja jälkeläiset (2001)

    Teokset

    • Mitä suunnitelman jälkeen (1978)
    • Avaruuden syvyyksiä (1984)
    • Syvän taivaan havaitsemisesta (Kirjassa Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4, toim. Veikko Mäkelä 1988)
    • Saanko vastata sinulle? (1994)
    • Syvä taivas (1996)
    • Joulun tähti (2000)
    • Kun minä katselen taivasta (2004)
    • Tähtitaivaan merkityksiä (2008)
    • Kosmologia (yhdessä  Iiro Viljan kanssa) 2009
    • Miksi maapallo ei putoa? Avaruus on ihmeellinen 1 (2010)
    • Voiko  Linnunradalla kävellä? Avaruus on ihmeellinen 2 (2010)
    • Tähtikirkkaan taivaan alla (2015)

    Sukututkimuksia:

    • Viljam ja Saima Paavilaisen esivanhemmat (1996)
    • Klaus ja Edla Heikkilän esivanhemmat ja jälkeläiset (2001)

    Tekstinäytteet

    Risto Heikkilä kertoo useimmissa teoksissaan yleistajuisesti tähtitieteen viimeisimmistä saavutuksista ja kyselee saadun tiedon arvoa ja merkitystä ihmisen kannalta. Uskon ja tieteen alati ajankohtaiset kysymykset ovat esillä hänen kirjoituksissaan. Kirjassaan Tähtitaivaan merkityksiä hän mm. sanoo asiasta näin:

    ”Maailmankaikkeus eli universumi on osoittautunut paljon laajemmaksi, monimuotoisemmaksi ja ihmeellisemmäksi kuin kukaan on saattanut olettaa. Samalla ihmisen asema tässä avaruudessa on tullut uudella tavalla ajankohtaiseksi. Mitä merkitsee se, että hän saa olla ja elää tällaisessa maailmassa? Onko ihmisellä kaiken valtavuuden ja ihmeellisyyden keskellä vielä jotain itseisarvoa vai häviääkö hän tämän valtuuden keskellä olemattomiin? Miten paljon ihminen pystyy selittämään tätä kokonaisuutta vai jääkö paljon selvittämättä? Mitä niin sanottu näkymätön todellisuus merkitsee kaiken keskellä? Voiko siitä vakuuttua myös fysikaalisen tieteen keinoin? Miten paljon loppujen lopuksi tiedämme siitä, mikä on olemassa ja joka silti vaikuttaa meihin, halusimmepa sitä tai emme? Samalla kun tähtitiede on ratkaissut monia visaisia kysymyksiä, tilalle on noussut uusia nimenomaan ihmistä ja hänen Jumala-suhdettaan koskevia vaikeita kysymyksiä” (siv. 70).

    Lähteet

    • Risto Heikkilä, sähköposti, heinäkuu 2008
    • Kuva: Risto Heikkilä