Anna-Mari Kaskinen

Lohja

 Merkittäviä kirjailijoita elämäni varrella

"Saatuani opiskelupaikan Helsingin yliopistosta aloin etsiä asuntoa pääkaupunkiseudulta. Kummitätini Toini Launto Sauvosta on Aaro Hellaakosken Katri-tyttären hyvä ystävä. Hellaakosken lapset toivoivat juuri noihin aikoihin, että joku muuttaisi asumaan heidän iäkkään äitinsä luokse. Tätä mahdollisuutta tarjottiin minulle. Otin sen kiitollisena vastaan. Asuin Lempi Hellaakosken luona Helsingin Museokadulla kolme vuotta. Tuo aika oli kuin sukellus 1900-luvun kirjallisuus-ja kulttuurihistoriaan. Hellaakoskien koti oli todellinen taiteiden tyyssija. Lempi Hellaakoski oli laulajatar ja kansakoulunopettaja. Hänen veljensä oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, jonka tekemiä veistoksia ja patsaita oli asunnossa runsaasti. Aaro Hellaakosken työpöytä oli edelleen paikallaan. Sain kuulla Lempi Hellaakoskelta kertomuksia runojen synnystä ja Hellaakosken voimakkaasta persoonasta. Sain myös tilaisuuden vierailla Hellaakoskien kesähuvilalla Taipalsaaressa, jossa olivat syntyneet Satakieli-sarjan hienot runot. Noista päivistä lähtien Aaro Hellaakosken runot ovat olleet minulle erityisasemassa.

Toinen minulle erittäin merkittävä kirjailija on ollut Anna-Maija Raittila. Tutustuin häneen 1980-luvun alkupuolella, kun virsikirjauudistus oli loppusuoralla. Hän pyysi minulta tekstejä lasten ja nuorten virsiin. Sain häneltä myös ohjeita virsitekstien kirjoittamiseen. Tuli kirjoittaa kirjakieltä. Ja kirjoittajan persoonan tuli jättäytyä nöyrästi taka-alalle, jotta itse virren sanoma korostuisi. Nämä ohjeet ovat minulle merkittäviä edelleenkin.

Myöhemmin sain tilaisuuden toimia Anna-Maija Raittilan kanssa samassa työryhmässä, yhdessä Niilo Rauhala ja Pekka Kivekkään kanssa. Tehtävänämme oli neljän hengen voimin suomentaa Ruotsin kirkon virsikirja. Siinä tehtävässä opin paljon, niin runoudesta kuin Anna-Maijan persoonastakin.

Anna-Maija Raittilan tuotanto on laaja. Se käsittää runokokoelmia, suomennoksia lukuisista eri kielistä, päiväkirjoja, virsirunoutta sekä kirkon perinteen merkittävien henkilöiden ajatteluun johdattelevia teoksia. Anna-Maija Raittila on tuonut tuoreella tavalla suomalaisten ulottuville Franciscus Assisilaisen, Hildegard Bingeniläisen sekä monia muita kirkon isiä ja äitejä.

Anna-Maija Raittilassa sana ja elämä nivoutuvat yhteen. Hän on kotiuttanut Suomeen hiljaisuuden retriitit, raivannut tilaa hiljaisuudelle ja yksinkertaiselle elämäntavalle, arjen kilvoittelulle. Yksi suurimmista asioista mitä olen häneltä oppinut on luottamus. Äiti Juliana Norwichlaisen sanoin: kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi, kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi."

Tuotanto

Anna-Mari Kaskinen tunnetaan kirjailijana, runoilijana, sanoittajana ja käsikirjoittajana. Hän on kirjoittanut yli kolmekymmentä messua, musikaalia ja musiikkinäytelmää. Niistä kuuluisimpia lienevät Liekit-musikaali sekä kultalevyn saanut Hiljaisuuden messu. Laaja tuotanto käsittää lastenkirjoja, runoja, sanoituksia, messuja ja musikaaleja, hartauskirjoja, pakinoita, lehtikolumneja, käännöksiä ym.

Anna-Mari Kaskisen runot ovat muuntuneet lauluiksi säveltäjä Pekka Simojoen käsissä ja heidän tuotantoaan on julkaistu lukuisilla levyillä. Kaskinen tunnetaan myös Petri Laaksosen laulujen sanoittajana.

Lastenkirja Alisa ja tyttö toisesta maasta (1991)

Kaikenmaailman Kottaraiset (1997) ja Kottaraiset ja karttakeppi (1998) kertovat Kottaraisen perheestä hieman nykyaikaisten Kiljusten tapaan. Vanhempien ja lasten elämä ei ole kovinkaan sovinnaista, mutta huumori ja yllättävät käänteet

Kesällä 2002 saivat ensi-iltansa hänen kirjoittamansa ja Arto Myllärisen ohjaamat näytelmät Paikkarin poika, joka kertoo Elias Lönnrotin lapsuudesta sekä julistaja Erkki Lemisen elämästä kertova Ihmisen tie.

Kaskisen lyriikkaa on käännetty mm. englanniksi, kiinaksi, norjaksi, ruotsiksi, saksaksi, tanskaksi, unkariksi, venäjäksi ja viroksi.

Nykyisessä virsikirjassa on seitsemän Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa virttä.

Kirjoittamisesta

Varsinaisen julkisen kirjoittamisen aloitin tekemällä laulujen sanoituksia. Pian mukaan tulivat myös musikaalit ja musiikkinäytelmät. Jo opiskeluaikoina aloitin kolumnien kirjoittamisen lehtiin. Kymmenen vuoden ajan olen toiminut Lastenmaa-lehden päätoimittajana. Kirjoitan edelleen laulujen sanoituksia, mutta olen julkaissut myös runoja ilman säveliä. Olen julkaissut pakinakokoelman ja kaksi lastenromaania. Tälläkin hetkellä minulla on työn alla pari näytelmää, runokirja ja suomennoksia.

Kirjoitan siis erityyppisiä tekstejä. Minua ei häiritse, että samoihin aikoihin työpöydälläni on erilaisia tehtäviä. Keskityn siihen, mitä kulloinkin olen tekemässä.

Kun lapset olivat pieniä, kirjoitin öisin ja silloin kun lapset olivat rauhallisessa mielentilassa. Kirjoitin busseissa ja junissa, joskus lentokoneessakin.

Tuollaisessa elämäntilanteessa oli helpompaa tehdä lyhyitä tekstejä, runoja ja laulujen sanoituksia. Nyt kun lapset ovat koulussa, voin kirjoittaa myös aamuisin ja päivisin ja minulla on parempi mahdollisuus tarttua suurempiin, aikaa vieviin haasteisiin. Deadlinen lähestyessä kirjoitan yötä päivää, edelleenkin. Vapaan kirjoittajan elämä on siinä mielessä miellyttävää, että

voi itse määrätä töidensä rytmin. Voi antaa tilaa yllätyksille ja ottaa välillä lepohetken.

Kuitenkin on oltava kurinalainen. Kukaan toinen ei valvo sinun tekemisiäsi. On itse otettava vastuu aikatauluista ja huolehdittava siitä, että ne pitävät.

Nautin työstäni ja sen antamista haasteista ja mahdollisuuksista."

 Nuorille kirjoittajille

"Jos sinussa on kirjoittamisen kipinä, vaali sitä. Älä lannistu, vaikka et saisikaan heti tekstejäsi eteenpäin, sinne minne olit niitä alunperin suunnitellut. Ole valmis tekemään työtä ja hiomaan tekstejäsi, ammattikirjailijatkin tekevät niin.

Lue paljon erilaista kirjallisuutta. Kokeile useita tyylilajeja. Runoa, proosaa, näytelmää, sketsejä, lehtijuttuja, laulunsanoja. Kaikesta oppii ja kaikkia taitoja voi hyödyntää.

Ota vastaan pieniä tehtäviä. Pieni tehtävä voi olla ovi, josta sisään astuttuasi eteesi avautuu jotain uutta. Ja jos sinulla on hyvä idea, vie sitä eteenpäin. Voi hyvin olla, että kukaan ei ole keksinyt sitä ennen sinua.

Ole tekemisissä toisten kirjoittajien kanssa. Kokemusten jakaminen tekee hyvää. Tee havaintoja ja kirjoita niitä muistiin. Kukaan toinen ei ole elänyt sellaista elämää kuin sinä."

Lapsuusmuisto

"Äitini on lastentarhanopettaja. Eräänä päivänä leikimme kotona hänen kanssaan jännittävää leikkiä. Menimme kaikki matolle makaamaan selällemme. Äiti pyysi meitä sulkemaan silmämme ja matkustamaan ajatuksissamme minne ikinä halusimme.

Se hetki avasi minulle mielikuvituksen voiman. Meillä ihmisillä on taito leikkien ja kuvitellen luoda jotain sellaista mitä ei vielä ole olemassa. Toivoisin, että voisin säilyttää tuon taidon niin kauan kuin elän."

Teokset

Julkaistut teokset

• Nyt näen. Teksti Anna-Mari Kaskinen, kuvat Seppo J.J. Sirkka, 1990
• Alisa ja tyttö toisesta maasta. Lastenkirja, 1991
• Ilta saapuu jo päälle maan. Raamatun kertomuksia, runoja ja ruokouksia lapsille. Suomeksi toim. Anna-Mari Kaskinen, 1991
• Ihmisen paperit. Perheenäidin muistiinpanoja, 1996
• Tänään häneen uskon. A-M Kaskisen ja P. Simojoen kootut laulut, 1996
• Kodin iltakirja, 1997
• Saavu, valo, 1997
• Kaiken maailman Kottaraiset. Lastenkirja, 1997
• Kottaraiset ja karttakeppi. Lastenkirja, 1998
• Puun alla. Rukoussiruja arkeen ja juhlaan. Anna-Mari Kaskinen ja Pirkko Vänskä, 1998
• Lauluja särkyneille.Anna-Mari Kaskinen, Petri Laaksonen, Pekka Simojoki, 1999
• Tahtoisin toivoa sinulle, 2000
• Tahtoisin kulkea vierelläsi, 2001
• Minä en sinua unohda. Kootut runot, 2001
• Lapsen oma katekismus. Yhdessä Pekka Kaskisen kanssa, 2001
• Syli. Kastekodin kirja. Tekijät Leena Heinonen, Anna-Mari Kaskinen, Kari-Pekka Kinnunen, 2001
• Kaikkea hyvää sinulle, 2002

Käsikirjoitukset seuraaviin teoksiin

1. Musikaalit ja musiikkinäytelmät

• Liekit, säv. Pekka Simojoki, 1984. Koottu teatteriryhä, esityksiä eri puolella Suomea sekä Ruotsissa
• Tervetuloa Tuomas, 1985. Useat nuorten ryhmät
• Huuto ajasta, 1986. Teatteri Alba
• Valon lapsi, 1989. Jakaranda-kuoro
• The Bright Star, 1989. Australian Suomi-konferenssi
• Huhu, 1990. Teatteri Alba
• Voice 2000, 1990. Koottu teatteriryhmä
• Gospeloratorio suola, 1993. Amani, Jakaranda ja Furaha -kuorot
• Seikkailu jouluyössä, 1994. Lohjan seurakunnan lapsikuoro ja solisteja
• Kädet, 1995. Koottu teoatteriryhmä
• Kasvot, 1997. Kirkon ulkomaanavun juhlakavalkadi
• Kuuntelua varten kesäilta on. Lauluja Lohjan luonnosta,1997
• Elävä kivi. Hämeenlinnan kirkon 200-vuotisjuhlanäytelmä,1998.
• Savinen taival. Savitaipaleen seurakunnan juhlanäytelmä, 1999
• Laurentiuksen aarteet. Lohjan seurakunnan ja kaupungin "millenium"musiikkinäytelmä, 2000
• Maailman paras kaupunki, 2000. Lohjalaisten kuorojen toteuttama projekti. Säv. Peter Grans.
• Ihmisen tie. Musiikkinäytelmä saarnamies, kirjailija Erkki Lemisen elämästä, 2002
• Paikkarin poika. Juhlavuoden musiikkinäytelmä Elias Lönnrotin lapsuudesta ja nuoruudesta, 2002

 2. Messut ja erityisjumalanpalvelukset

• Afrikkalainen gospelmessu, 1982
• Meidän messu. Tulemme luoksesi suojaan. Sävelet Pekka Simojoki, 1985
• African Gospel Celebration, 1986
• Herramme käy tätä tietä, 1985
• Päivästä päivään. Sävelet Jaakko Löytty, 1987
• Siirtolaismessu, 1987
• Migrant Service, 1988
• Hiljaisuuden messu, 1989
• Jumis! Lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan. Sävelet Pekka Simojoki, 1994
• Mukulamessu. Anna-Mari Kaskinen, Petri Laaksonen, 1994
• Partiomessu. Loisto-leirin juhlamessu, 1996

Levytetyt muut teokset

• Kadun kansaa. Säv. P. Simojoki, 1981
• Tänä päivänä. Säv. P. Simojoki, 1983
• Alabaster heute, 1984
• Liekit. Säv. P. Simojoki,1985
• Tervetuloa Tuomas. Säv. P. Simojoki, 1985
• Sininen hetki. Hiljaisuuden lauluja. Säv. P. Laaksonen, 1995
• Saavu valo. Säv. P. Laaksonen, 1996
• Lauluja särkyneille. Säv. P. Laaksonen, P. Simojoki, 1999
• On toinen maa. Säv. P. Laaksonen, 2001
• Sanoituksia seuraavilla kokoomalevyillä
• Ilon sirpaleita, 1986
• Minun kateni soi, 1986
• Nousevaan aamuun, 1986
• Missä olenkaan, 1986
• Versova puu, 1986
• Kuule minun ääneni, 1992
• Pihan takana, 1993
• Sinä olet aamuni valo, 1994
• Täällä pohjantähden alla, 1994
• Joulun ihme, 1993
• Katri Helena, Vie minut, 1995
• Tuomasmessun lauluja, 1999

Käsikirjoituksia

• Nukketeatteri Kirkonrotta. TV 1/Lastenohjelma
• Muuta julkaistua tuotantoa
• Suomen kirkon virsikirja, 1986. Sanoitukset seitsemään virteen
• Syvyydestä. Työryhmä P. Perkiö, T.Issakainen, T.Westin, 1987

Laulujen sanoituksia ja suomennoksia laulukirjoissa

• Nuoren seurakunna veisukirja, 1985
• Rantaviivalla I, 1985
• Rantaviivalla II, 1986
• Rantaviivalla III, 1991
• Laula kaikki maa, 1991
• Tuomaslauluja, 1991
• Messulauluja, 1998
• Elämän siiville, 2002
• Lehtityö
• Lastenmaa. Päätoimittaja 1992-
• Sana. Kolumnisti 1984-
• Vantaan seutu. Kolumnisti 1990-1993
• Länsi-Uusimaa. Kolumnisti 2000-
• Toimitustöitä ja työryhmän kanssa toteutettuja teoksia
• Nuoren seurakunnan veisukirja. Yhdessä P. Simojoen kanssa, 1985
• Sanan aika. Raamattua vuoden jokaiselle päivälle 2001-2002. Toim. yhdessä Anna-Maija Raittilan, Miikka Ruokasen ja Yrjö Sariolan kanssa, 2001
• Matkalaukuja, 2001
• Elämän puu. Rippikoululaisen kirja. Yhdessä Mikko Aallon, Lasse Heikkilän, Jussi Miettisen, Päivi Puhakan ja Teuvo V Riikosen kanssa, 2002

Työryhmät

• Suomen kirkon käsikirjakomitea. Perhejumalanpalvelusjaosto
• Ruotsin kirkon virsikirjan suomennostyöryhmän jäsen 1995-
• Rippikoulukirjatyöryhmä 1998-2002
• Käännökset
• Lewis, C.S., Muistiinpanoja surun ajalta. Suom. Anna-Mari Kaskinen, 1984
• Barker, Dorothy, Ystävä sä lapsien. Raamatunkertomuksia, lastenvirsiä ja rukouksia. Suom. Anna-Mari Kaskinen, 1999
• Vähäsarja, Vilho, Lapin vuodenajat. English translation Anna-Mari Kaskinen, 2001
• Luentoja ja esiintymisiä ulkomailla
• Unkari 1986, Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous
• Länsi-Saksa, 1985,1996
• Norja 1995, 1996, 1997
• Ruotsi 1995, 1996, 1997, 1998
• USA 1996, 1997, 1998 (Luther Seminary, St. Paul, Mn)
• Itä-Saksa, 1986
• Australia, 2002

Palkinnot

Stipendit, apurahat, palkinnot ja tunnustukset

Tekstinäytteet

Ihmisen paperit, s.44,1996)

Kolmivuotias rapisuttelee paperipinojani ja nappaa tahmeisiin kouriinsa vihon, jossa on tärkeitä muistiinpanoja.

- Ei, älä ota sitä vihkoa, huudan ja näen sieluni silmillä, miten vihko katoaa leluröykkiöiden, palikoiden ja junaradan osien joukkoon löytyäkseen lopulta joulusiivouksessa rypistettynä ja täyteen piirrettynä. Haen nopeasti käsiini toisen vihon ja ojennan sen lapselle. Hän huokaisee tyytymättömän näköisenä:

- Koska minulle oikein annetaan ihmisen paperit?

Ihmisen paperit ovat välillä kivien takana, vaikka olisikin sattunut syntymään ihmiseksi. Vaatimuksia ja ennakko-odotuksia on niin paljon että heikottaa. Ihmisen paperit saadakseen on pystyttävä todistamaan, että on onnistunut yksilö: etevä, hyvin koulutettu ja työllistetty, hyvännäköinen ja -kokoinen, valtaväestön normit täyttävä, kehityskelpoinen, nopea, joustava ja mielellään myös nuori ja terve.

Herramme Jeesus Kristus on toisenlainen. Hän antaa ihmisen paperit niillekin, joilta ne on yleensä tapana evätä jo ensimmäisessä käsittelyssä. Monet evankeliumitekstit kertovat siitä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä. Köyhät ja sairaat, varkaat ja murhamiehet, prostituoidut ja monin tavoin vammautuneet saivat ehkä ensimmäisen kerran elämässään tuntea, että heillä on ihmisarvo ja olemassaolon oikeutus.

"Uskovaisuuteen" yhdistetään usein ajatus suvaitsevaisuudesta ja tuomitsevaisuudesta. Kuitenkin näyttää siltä, että niille ihmisille, jotka elävät lähellä Jumalaa, toisia palvellen, on ominaista avaruus ja armahtavuus. He aavistavat jokaisessa ihmisessä pyhyyden, Jumalan jäljen.

Toivon sinulle, ystäväni (kokoelmasta Minä en sinua unohda, 2001)

Toivon sinulle, ystäväni,

että elää taas uskaltaisit,

että suurien surujen jälkeenkin

ilon siiville nousta saisit.

Toivon sinulle, ystäväni,

taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,

että kaikkina elämän päivinä

ilon löydät ja lohdun kuulet.

Toivon sinulle, ystäväni,

ettet lakkaisi luottamasta,

vaikka vielä on aivan hämärää,

kevään pelto on roudassa vasta.

Toivon sinulle, ystäväni,

kaikkein kauneinta elämässä:

että rakkaus puhdas, ikuinen,

sinut ympäröi juuri tässä.