Ilmari Huitti


Joosua Gideon Könnäri

Karkkila


Marraskuinen maisema
 
     Hämyistä, harmaata…
jossain etäämpänä tyyni,
                      järven selkä liikkumaton.
Sen takana usvaan pehmeään
katoova metsä rannaton.
 
    Lähellä rantaa
matala, kamara
                      vanha raitapuu
Sen oksistossa kyhjöttävä varisparvi,
mielessään haikea,
                      menneen kesänä kaipuu.
 
   Ja kaiken yllä
hämärä, harmaa pilvimatto
                      kuin puiden latvuksissa riippuen.
Sen verhoon katoo järven selän viiru,
                      ja alemmaksi painuu pilvi mataen.
 
     Sumuun usvaan
niin vähitellen katoo
                      marraskuinen maisema.
Vihertävä pelto, raitapuu,
siin’ kyhjöttävä varisparvi,
                      samean tihkusateen sokaisema.