Erkki Ahonen

Karkkila

Erkki Ahosen esikoisteos oli runokokoelma Hyppy, joka ilmestyi vuonna 1960. Seuraavana vuonna ilmestyi romaani Tänään ei paljon tapahdu. Teos sijoittuu Kiuruveden maisemiin.

Erkki Ahosta on sanottu ainoaksi oikeaksi tieteiskirjailijaksi, ja hän onkin kirjoittanut kolme tieteisromaania, teokset Paikka nimeltä Plaston (1968), Tietokonelapsi (1972) ja Syvä matka (1976). Jo niitä ennen ilmestynyt Paperihanskat (1967) enteilee tulevaa suuntaa, sitä luonnehditaan matkaksi mielentilaan. Ahonen antoi heinäkuussa 1972 Karkkilan Tienoolle haastattelun, jossa hän totesi, että teoksesta Paperihanskat lähtien on tiedostaminen ollut hänen teostensa avainsana. Ahonen odotti haastattelun aikaan Tietokonelapsen vedoksia kustantajalta. Hän totesi, miten tuleva kirja jatkoi samaa perinnettä: ”Juuri tiedostamisen ja tajunnan ongelma on keskeisenä. Tuukka Kangasluoman mielestä olen päässyt tiedostamisen ajankulussa perille. Mitään uutta ei tämän jälkeen ole siitä enää kirjoitettavana.”

Samassa haastattelussa Ahonen pohtii kirjoittamistapahtumaa ja sanoi uskovansa spontaaniin tekstiin, vaikka joutuikin kirjoittamaan kirjan alkupuolen useampaan kertaan. Toisaalta kirjassa on osia, jotka on kirjoitettu vain kerran. Ahonen miettii, miten kirjan alkupuolella sanomisen on oltava tarkkaan hiottua, että lukija pysyy otteessa. Loppupuolella asia nousee kantavaan rooliin.

Karkkilan Tienoossa julkaistusta haastattelusta käy ilmi, että Tietokonelapsen kirjoittaminen oli pitkä ja raskas prosessi, jo itse haastattelulla on otsikkona Vaikea raskaus – tuloksena Tietokonelapsi. Kirjan kirjoittaminen vei puolitoista vuotta. Kesällä 1972 Ahonen totesi, miten kirja tuntui valmiilta jo vuosi sitten, mutta jotain puutui. ”Vasta nyt se tuntuu minusta tosiaan kirjalta. Nyt olen tyytyväinen sen tyyliin ja rakenteeseen.” Kirja tuli markkinoille syksyllä 1972.

Vuonna 1965 ilmestynyt Kiviä vuoret on Ahosen pääteos. Kesällä 1972 hän pohdiskeli Tienoon haastattelussa kirjan saamaa kritiikkiä: ”Kirjan Kiviä vuoret kritiikistä olin katkera pitemmän aikaa, jotkut kriitikot teilasivat sen kokonaan. Puolisen vuotta meni asian nielemiseen. … Vuosikausia uskoin, että kirja tosiaan on heikko, mutta jokin aika sitten luin teoksen uudelleen. Rakenne pelaa edelleen oikein hyvin.”

Karkkilassa vietetyt vuodet olivat Ahosen tuotteliainta aikaa. Ahonen ei tuotannossaan kangistunut kaavoihin, vaan kirjoitti hyvinkin monenlaista runosta tieteisromaaniin, päiväkirjasta näytelmään. Hän on julkaissut myös tietokirjallisuutta ja on mukana monissa antologioissa.

Karkkilassa hän osallistui omalla tavallaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Karkkilan Tienoossa julkaistiin 28.3.1972 Erkki Ahosen kirjoittama runo Viisi mäntyä ja viidenkymmenen hehtaarin metsä, jonka alku seuraavassa:

Sillä kalliomäellä on männyt pieniä, käkkäräisiä,
ja mäeltä näkee metsän, viisikymmentä hehtaaria.
Nyt vieras liikemies omistaa metsän.
Pari viikkoa sitten se osti sen vanhalta pariskunnalta.
Aloin pelätä kuullessani asiasta.
Eilissä päivänä tulivat leimaajat,
metsä leimattiin raskaimmalla kädellä.
Myös ne kituneet kalliomännyt leimattiin.

Rupesin kirjoittamaan viisua metsän muistoksi.

Ahonen on pysynyt uskollisena kustantajalleen. Gummerus on kustantanut kaikki hänen teoksensa. Ainoa poikkeus on vuonna 1983 ilmestynyt Runot, joka on omakustanne, vaikka kustantajaksi mainitaankin Isohärkä.

Erkki Ahosen työtä on esitelty myös Kiuruveden kirjaston sivuilla osoitteessa www.kiuruvesi.fi