Aukusti OravalaVihti 
Elämä Aukusti Oravala oli kotoisin Toholammilta, Keski-Pohjanmaalta. Oravala on kertonut isänsä, maanviljelijä Ananias Oravalan, olleen paikkakuntansa valistuneimpia miehiä. Hän oli ollut ensimmäisiä niiden joukossa, jotka puuhasivat kansakoulua kuntaansa. Ananias Oravalalla ei ollut juurikaan varallisuutta, mutta siitä huolimatta hän halusi ehdottomasti kustantaa poikansa oppikouluun, Oulun suomalaiseen lyseoon, jonka rehtorina oli tuohon aikaan tunnettu herännäisyysmies Mauno Rosendahl. Aukusti Oravala pääsi koulusta ylioppilaaksi vuonna 1891. Aukusti Oravalan ihanteena oli ollut poikavuosilta saakka päästä papiksi. Hän opiskeli ja toteutti haaveensa vuonna 1896, kun hänet vihittiin papiksi. Valmistumisensa jälkeen Oravalasta tehtiin Lapuan kirkkoherran apulainen. Oravala oli jo ylioppilasvuosinaan seurustellut muutamien herännäismielisten opiskelijoiden kanssa saaden sen suuntaisia vaikutteita, mutta vasta Lapualla hän joutui keskelle Etelä-Pohjanmaan herännäiskansaa ja tunsi henkensä löytäneen oikean kotiinsa. Oravala tutustui ja ystävystyi heränneiden johtomieheen, Juho Malkamäkeen. Ennen toista Lapuan sijoitustaan elokuussa 1901, Oravala oli ollut pappina Nurmossa, Sauvossa, Lestijärvellä ja Kauhavalla. Toisella Lapuan kerrallaan hänet sijoitettiin auttamaan kirkkoherra Wilhelmi Malmivaaraa, joka oli merkittävä herännäisjohtaja. Oravala on kuvannut aikaa ”henkisesti ja hengellisesti rikkaaksi ja kasvattavaksi, elämänsä ihanimmaksi ajaksi”. Vuonna 1910 muutto oli jälleen edessä, tällä kertaa Oravala siirtyi Nurmeksen kappalaiseksi ja Pohjanmaan lakeudet muuttuivat Pohjois-Karjalan vaarojen ja vesien maiksi. Nurmeksessa syntyivät Oravalan ensimmäiset ja useimmat kirjalliset työt, kaikkiaan kahdeksan teosta. Vihdin kirkkoherrana Pohjois-Karjalan vuosien jälkeen hän siirtyi vuonna 1928 Vihdin kirkkoherraksi. Oravalan mukaan ”Vihti on maamme ihaninta seutua, mäkistä ja kumpuista, järvirikasta ja reheväkasvuista.” Oravala oli Vihdin kirkkoherrana yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1950 saakka, jolloin pappien eläkelaki tuli voimaan. Tuolloin jo 80-vuoden ikäinen Oravala muutti vielä kerran, tällä kertaa Helsinkiin. Vihdin aikanaan Oravala osallistui aktiivisesti paikalliseen yhteiskuntaelämään. Hän toimi Länsi-Uudenmaan päätoimittajana sekä yhteiskoulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana. Oravala ei ollut merkittävä vaikuttaja vain kirjallisuudessa ja paikallisesti Vihdissä, hän oli myös kansallisella tasolla tärkeä vaikuttaja. Oravala valittiin kirkolliskokouksen jäseneksi vuonna 1918. Vuoden 1928 kirkolliskokous valitsi Aukusti Oravalan virsikirjakomiteaan, jonka puheenjohtajana hän toimi virsikirjan hyväksymiseen saakka (1938). Uusi virsikirja otettiin käyttöön vuonna 1939, talvisodan ensimmäisen viikon aikana. Virsikirjakomitea piti lukuisia kokouksia puheenjohtajan kotona, Vihdin pappilassa. Nykyisessä virsikirjassa oleva iltavirsi 557 on Aukusti Oravalan käsialaa.
|