Vilho Kuorikoski

Vihti


Vilho Kuorikoski
  • syntyi Helsingissä 24.4.1892 ja kuoli Helsingissä 25.3.1946
  • kävi kansakoulun
  • valmistui Sortavalan merimieskoulusta laivuriksi
  • teki lisäksi sekatyömiehen ja talonmiehen töitä
  • avioitui Amanda Ihanderin kanssa
  • työläiskirjailija

    • Elämä

    Kuorikoski muutti Vihtiin Pälkäneeltä vuonna 1913. Vihdissä Kuorikosket asuivat Haapakylässä ja Nummelassa. Vuonna 1921 Kuorikosket muuttivat neljäksi vuodeksi Karjalaan, jossa Vilho toimi sisävesilaivurina. Kuorikoski oli varsinaiselta koulutukseltaan laivuri ja ammatiltaan merimies. Kuorikosket muuttivat takaisin Nummelaan vuonna 1925.

    Ministeri Veikko Helle on osannut kertoa paljon tuttavastaan Vilho Kuorikoskesta, joka oli töissä Hellen isän omistamassa puusepänverstaassa. Kuorikoski ja Helle tulivat hyvin toimeen keskenään, koska molemmat harrastivat kirjoittamista ja esiintymistä. Veikko Helle on kertonut Kuorikosken kokeneen jopa laivan haaksirikon. Kuorikoski vaihtoi ammattia tämän koettelemuksen jälkeen.

    Kuorikoski ja Helle keskustelivat myös kirjoittamisesta. Kuorikoski kertoi Hellelle usein ruokatauoilla kirjallisten töidensä edistymisestä ja joitain ongelmallisia kohtia Kuorikosken teksteissä miehet ratkoivat yhdessä. Kirjoittamaan Kuorikoski oli oppinut kansakoulussa ja aiheet kirjoituksiinsa hän ammensi laajasta elämänkokemuksesta, jota hänelle oli karttunut monilta elämänaloilta.   

    Vilho Kuorikoski osallistui mielellään kaikkeen työväenliikkeen yhteistoimintaan, kuten työväentalon toimintaan. Kuorikosken viimeinen työpaikka oli Vihdin seudun osuusliike, jossa hän oli talonmiehenä. Vilho Kuorikoski oli vain 54-vuotias kuollessaan onnettomuudessa.

    Tuotanto

    Vilho Kuosikosken julkaistu tuotanto koostuu 11 lyhyestä seuranäytelmästä, joissa oli yleensä 1-2 näytöstä. Kuusi näistä näytelmistä julkaistiin Kansanvallan näytelmistö -sarjassa. Lisäksi hän kirjoitti yhden täyspitkän 4-näytöksisen näytelmän käsikirjoituksen, jonka nimi oli Rajaseudun laki. Kuorikosken näytelmiä esitettiin Nummelan työväentalossa monesti jo käsikirjoitusvaiheessa. Näin Kuorikoski halusi kokeilla keskeneräisiä näytelmiään mahdollisia korjauksia varten. Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto tuki Kuorikosken näytelmien julkaisua.

     
    Kuorikoski kirjoitti 1930-luvun alussa Rajaseudun laki -näytelmän Vallilan Työväenteatterille, mutta sitä ehdittiin esittää vain muutaman kerran kunnes viranomaiset estivät sen. Näytelmä ei sopinut viranomaisten mielestä ajan henkeen. Sotien välisenä aikana ja erityisesti vuoden 1930 kommunistilakien asettamisen jälkeen oli hyvin yleistä, että viranomaiset tarkkailivat ja rajoittivat työväenliikkeen toimintaa. Esimerkiksi työväenteatterien näytösten sisältöjä tarkkailtiin. Jos yksittäisen näytelmän sisällön tulkittiin vastustavan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä, sen esittäminen voitiin kieltää. Näytelmää kuitenkin esitettiin myöhemmin Helsingin Työväenteatterissa,  "kotimainen kantaesitys" oli 13.3.1938. Helsingin Työväenteattaerin historiikissa (ks. Aro) ei mainita sitä, että näytemä olisi joskus ollut kielletty.

    Veikko Helle on sanonut, että Vilho Kuorikoski olisi yrittänyt kirjoittaa myös romaania. Hellen mukaan Kuorikoski luetutti romaanikokeilunsa ammattikirjailija Heikki Toppilalla, joka asui tuohon aikaan Vihdissä. Romaanin käsikirjoitus saattoi jäädä myös Toppilalle, eikä sitä koskaan julkaistu Kuorikosken nimissä.
     

    Teokset

    Näytelmät:

    • "Nykyajan ihmisiä" 2-näytöksinen huvinäytelmä  1930 
    • Oppi se on joka maksaa 1-näytöksinen huvinäytelmä  1930 
    • Palokuntalainen on aina palokuntalainen 1-näytöksinen huvinäytelmä 1930 
    • Tupakkalakossa 2-näytöksinen huvinäytelmä  1930 
    • Auto-ruojan syy kaksinäytöksinen huvinäytelmä  1931 
    • Kun rakkaus iskee 3-näytöksinen huvinäytelmä  1931
    • "Oli se aika rumilus" 1-näytöksinen huvinäytelmä  1931
    • Veto-oja kaksinäytöksinen huvinäytelmä   1934
    • Mestarin touhuilua 2 näyt. huvinäytelmä   1937
    • Aatelisverta 1-näytöksinen huvinäytelmä   1939
    • Akka kuin akka kaksinäytöksinen huvinäytelmä  1945

    Lähteet

    Kirjallisuus:
     
    • Aro, Matti: Kestävä kaarisilta: Sörnäisten Työväennäyttämön - Helsingin Työväenteatterin historiikki vv. 1900-65. (Helsingin Työväenteatterin kannatusyhdistys 1982)
    • Launonen, Hannu (toim.), Suomen kirjailijat 1917-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365 (Helsinki: SKS 1981).
    • Emmää menis mihkää! Vihti-Seura ry:n julkaisu nro 13. (Huhmari: Karprint Ky 2003).
     
    Lehtiartikkelit:
     
    • ”Nummelalaiset saivat olla ylpeämpiä kirjailijoistaan: Veikko Helle muisteli vanhanajan iltamissa paikallisia kirjailijoita”, Luoteis-Uusimaa 16.10.1997.
     
    Äänitallenteet:
     
    • Veikko Helle kertoo nummelalaisista kirjailijoista, nauhoitettu Nummelan työväentalolla 10.10.1997 Vanhanajan iltamissa, (aineisto 1 C-kasetti).
     
    Kuvalähteet:
     
    • Vilho Kuorikosken kuva. Nummelan kylähistoria -verkkosivut.
    •  Kirjojen kansikuvat. Vihdin kunnankirjasto.

    Linkit

     
    Verkkolähteet:
     
    Artikkeli Vilho Kuorikoskesta Nummelan kylähistoria -verkkosivuilla

    Kirjoittamisesta

    Vilho Kuorikoski kirjoitti samalla tapaa kuin monet muutkin harrastelijakirjailijat: päivät hän teki töitä, yöt kirjoitti näytelmätekstejä ja muita kirjoituksia. Pelkästään kirjoja kirjoittamalla Kuorikoski ei olisi saanut elätetyksi perhettään.

    Veikko Helle on luonnehtinut Vilho Kuorikoskea vähävaraiseksi työläiskirjailijaksi. Kuorikoski kirjoitti monet teksteistään kosmoskynällä arkeiksi leikatulle käärepaperille, jota hän oli saanut ilmaiseksi osuuskaupanpitäjältä Viljo Vuoriselta. Veikko Helle on verrannut Vilho Kuorikoskea Kalle Päätaloon, jotka molemmat olivat oman tiensä kulkijoita ja omatoimisesti kirjoittamaan ryhtyneitä kirjoittajia.