Urho Johannes Karhumäki


Nalle, Jussi-Haukka ja Tavi Ylämaa

Vihti


Urho Johannes Karhumäki(nimimerkit Nalle, Jussi-Haukka ja Tavi Ylämaa)
  •  syntyi 7.6.1891 Multialla (Keski-Suomessa) ja kuoli Vihdissä 26.2.1947
  • Avioitui vuonna 1916 kansakoulunopettaja Elin Ida Sipilän kanssa
  • valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista v. 1913. Täydentäviä yliopisto-opintoja kasvatusopissa ja suomen kielessä
  • toimi kansakoulunopettajana Alavudella 1913-14, Padasjoella 1914-15 ja Vihdin Nummelassa 1915-30
  • virkailijana Pellervo-seuran palveluksessa vuodesta 1929 aina kuolemaansa saakka
  • Nuoren Voiman Liiton ylijohtaja vuonna 1938

Elämä

Käytyään kansakoulun ja sen jatkokurssin, 18-vuotias Urho Karhumäki haki ja pääsi Jyväskylän opettajaseminaarin. Kahden vuoden opiskelujen jälkeen valmistunut Karhumäki hankki kokemusta opettajan työstä Alavudelta ja Padasjoelta, minkä jälkeen hän siirtyi opettajaksi Vihdin Nummelaan vuosiksi 1915–1929. Lukuisista Karhumäen vihtiläisistä oppilaista tunnetuin lienee nyt jo edesmennyt kansanedustaja ja ministeri Veikko Helle (1911-2005). Hän ylisti useissa yhteyksissä entistä opettajaansa esimerkilliseksi ihmiseksi.

Opettajuuden lisäksi Karhumäki ehti osallistumaan moniin muihinkin rientoihin. Häneltä riitti aikaa niin yhdistystoiminnalle kuin näytelmä- ja kuoroharrastukselle. Lisäksi Karhumäki osallistui Osuusliike Auran ja Osuuspankin toimintaan näiden alkutaipaleella. Monta rautaa tulessa pitänyt Karhumäki hoiti vielä sivutoimenaan kirjakauppaa, oli varakanttori sekä vakuutusmyyjä.

Suuresti ihailemaansa maanviljelyä Urho Karhumäki pääsi harjoittamaan vuodesta 1923 eteenpäin, kun hän osti Tervalammen kartanolta, Poikkipuoliaisen rannasta Sahapellon tilan, jonne hän rakennutti tanskalaistyylisen päärakennuksen. Erityislaatuiseksi päärakennuksen teki se, että siinä asuivat sekä ihmiset että eläimet saman katon alla – tosin eri kerroksissa. Karhumäen sukulaiset ovat kunnostaneet rakennusta 1990-luvun alussa. Päärakennus vaurioitui 2004 pahoin tulipalossa, joka oli todennäköisesti tuhopoltto.

Opettajuus vaihtui vuonna 1929 Pellervo-seuran virkailijan toimeen. Karhumäki kiersi seuran palveluksessa puhujamatkoilla ympäri Suomea. Samassa yhteydessä kirjailija muutti Helsinkiin, mutta kesät perhe vietti tiiviisti Sahapellon tilalla.

Vapaa-ajallaan Urho Karhumäki harrasti maanviljelyn ohella toista intohimoaan urheilua, joka vaikutti vahvasti myös hänen kirjalliseen tuotantoon. Hän oli perustamassa urheiluseura Nummelan kisaajia ja oli mukana sen toiminnassa myöhemminkin.  Erityisen mieleisiä lajeja Karhumäelle olivat hiihto, juoksu, yleisurheilu ja pyöräily.

Urho Karhumäki kuoli Helsingissä sydänkohtaukseen kaksi kuukautta eläkkeelle jäämisensä jälkeen, vuonna 1947. Hänet on haudattu kotitilalleen, Tervalammen Sahapeltoon.