Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Kirjoittamisesta   Teokset   Palkinnot   Tekstinäytteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Anna-Mari Kaskinen

Lohja


Ihmisen paperit, s.44,1996)

Kolmivuotias rapisuttelee paperipinojani ja nappaa tahmeisiin kouriinsa vihon, jossa on tärkeitä muistiinpanoja.

- Ei, älä ota sitä vihkoa, huudan ja näen sieluni silmillä, miten vihko katoaa leluröykkiöiden, palikoiden ja junaradan osien joukkoon löytyäkseen lopulta joulusiivouksessa rypistettynä ja täyteen piirrettynä. Haen nopeasti käsiini toisen vihon ja ojennan sen lapselle. Hän huokaisee tyytymättömän näköisenä:

- Koska minulle oikein annetaan ihmisen paperit?

Ihmisen paperit ovat välillä kivien takana, vaikka olisikin sattunut syntymään ihmiseksi. Vaatimuksia ja ennakko-odotuksia on niin paljon että heikottaa. Ihmisen paperit saadakseen on pystyttävä todistamaan, että on onnistunut yksilö: etevä, hyvin koulutettu ja työllistetty, hyvännäköinen ja -kokoinen, valtaväestön normit täyttävä, kehityskelpoinen, nopea, joustava ja mielellään myös nuori ja terve.

Herramme Jeesus Kristus on toisenlainen. Hän antaa ihmisen paperit niillekin, joilta ne on yleensä tapana evätä jo ensimmäisessä käsittelyssä. Monet evankeliumitekstit kertovat siitä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä. Köyhät ja sairaat, varkaat ja murhamiehet, prostituoidut ja monin tavoin vammautuneet saivat ehkä ensimmäisen kerran elämässään tuntea, että heillä on ihmisarvo ja olemassaolon oikeutus.

"Uskovaisuuteen" yhdistetään usein ajatus suvaitsevaisuudesta ja tuomitsevaisuudesta. Kuitenkin näyttää siltä, että niille ihmisille, jotka elävät lähellä Jumalaa, toisia palvellen, on ominaista avaruus ja armahtavuus. He aavistavat jokaisessa ihmisessä pyhyyden, Jumalan jäljen.

 

Toivon sinulle, ystäväni (kokoelmasta Minä en sinua unohda, 2001)

 

Toivon sinulle, ystäväni,

että elää taas uskaltaisit,

että suurien surujen jälkeenkin

ilon siiville nousta saisit.

 

Toivon sinulle, ystäväni,

taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,

että kaikkina elämän päivinä

ilon löydät ja lohdun kuulet.

 

Toivon sinulle, ystäväni,

ettet lakkaisi luottamasta,

vaikka vielä on aivan hämärää,

kevään pelto on roudassa vasta.

 

Toivon sinulle, ystäväni,

kaikkein kauneinta elämässä:

että rakkaus puhdas, ikuinen,

sinut ympäröi juuri tässä.