Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Kirjoittamisesta   Teokset   Palkinnot   Tekstinäytteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Hannu Mäkelä

Lohja, Nummi-Pusula


Parnasson novellipalkinto 1965, Otavan nuorten kirjailijan palkinto 1966, Valtion kirjallisuuspalkinto 1974,1976, 1981, 1982, 1988, Tauno Karilas –palkinto 1974, Anni Swan –palkinto 1976, Arvid Lydecken –palkinto 1978, Eino Leinon palkinto 1982, Pohjoismainen kuunnelmapalkinto 1985, Alvar Renqvist –palkinto 1990, Finlandia-palkinto 1995, Varjo-Finlandia 1996, Topelius-palkinto 1996, SKS:n kirjallisuusarkiston Vuoden asiakas 2003, L. Onerva –mitali 2003, Kirjapöllöpalkinto 2003, Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto 2003, Eino Leinon seuran kunniajäsen 2004, Elias Lönnrot –mitali 2005.
Kunniamerkit: Suomen Leijonan ansioristi 1980, Islannin Haukkaritarikunnan ansioristi 1986, Pro Finlandia –mitali 1988.

Hannu Mäkelä on saanut menestystä. Saatujen palkintojen määrä hengästyttää. Hän kuuluu myös niihin, jotka ovat saaneet kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Sen toi Eino Leinosta kirjoitettu Mestari vuonna 1995. Leinon kautta on avautunut myös L. Onervan maailma, josta Hannu Mäkelä on ehtinyt tehdä montakin kirjaa. Rakkaus L. Onervaan on kuitenkin hiljalleen tasaantumassa, sillä kesällä 2006 mielen täytti jo toinen unohdettu kirjailija, seikkailijana paremmin tunnettu Giacomo Casanova. Jonka pääteos Histoire de ma vie – eli muistelmateos Elämäni tarina, löydettiin todella vasta 150-vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Niinkin kauan voi kirjailija joutua odottamaan työlleen kiitosta.

Mitä Finlandia-palkinto sitten  saajalleen toi? ”Valtavan päänsäryn. Ja sillä maksettiin monta remonttia”, käsi tekee laajan kaaren talon suuntaan. Palkintojen määrä ei ole tehnyt häntä ylimieliseksi. Sillä palkinnot ovat usein kuin lottovoittoja. Finlandia-palkinnon saama asema surettaakin. Se edistää myyntiä, mutta samalla muiden kirjallisuuden saamien tunnustusten merkitys on huvennut liki olemattomiin. Vaikka kirjailija kirjoittaa lukijaa varten, on välissä kustannusmaailma, joka tuijottaa myyntiin ja numeroihin. Vastikään itsekin kustantajaa vaihtanut Hannu Mäkelä tuntee hyvin kustannusalan lait, koska ehti istua kustantamossa työssä lähes 20 vuoden ajan. Tilanne ei ole ainakaan parantunut. Viihteellisempään suuntaan kuljetaan ja rivakasti sittenkin.