Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Teokset   Palkinnot   Lähteet   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Maija-Liisa Nyman

Vihti


Maija-Liisa Nyman
  • syntynyt 1978 Helsingissä
  • omaa sukua Palomäki
  • aloitti koulun Klaukkalassa, mutta pääosin kävi koulua Vihdissä (Olkkalan ala-aste, Vihdin yhteiskoulun yläaste)
  • kirjoitti ylioppilaaksi Vihdissä
  • opiskellut Turun yliopistossa
  • Yleistä

    Maija-Liisa Nyman syntyi Helsingissä. Sisaruksia on kaksi pikkuveljeä. Perhe muutti Vihtiin,  kun hän oli 9-vuotias.

    Maija-Liisa Nyman kirjoitti ylioppilaaksi Vihdin lukiosta. Välivuoden jälkeen hän aloitti Turun yliopistossa suomen kielen opinnot. Hän on opiskellut yliopistossa myös mediatutkimusta, kirjallisuustiedettä, kotimaista kirjallisuutta, filosofiaa, folkloristiikkaa ja luovaa kirjoittamista.

    Kirjallisuus harrastuksena alkoi hyvin pienenä. Lapsuuden suosikkeja olivat Astrid Lindgrenin ja Beatrix Potterin kirjojen vetoavat sankarit kuten Ronja ja Penna Pupu. Kirjailija oli ihastunut kirjoittavan tytön kirjallisuuteen: Anna-sarjaan, Runotyttö-sarjaan ja Pikku naisiin.

    Maija-Liisa Nyman on aina pyrkinyt lukemaan mahdollisimman monenlaisia kirjoja:

    ” …kirjallisuudella on niin paljon annettavaa. Se täyttää tyhjän ajan ja tyhjän tilan. Se pistää miettimään. Se liikuttaa, koskettaa, viihdyttää, raivostuttaa.”

    ”Hömpässä pitää olla kiinnostava juoni ja sen tulee tarjota aivolepoa ja elämyksiä. Vanhojen klassikkojen odottaa antavan avartavan ajankuvan. Tulevien klassikkojen kanssa ajattelee nykymaailmaa. Kirkas kieli ja uudet tavat sanoa kiinnostavat kaikessa kirjallisuudessa.”

    Kirjoittamisen Maija-Liisa Nyman aloitti heti kun oppi kirjoittamaan eli kahdeksanvuotiaana. Samoihin aikoihin hän päätti,  että hänestä tulee kirjailija. Ensimmäiset runot julkaistiin lehdessä kirjailijan ollessa toisella luokalla Klaukkalassa.  Perhe tuki Maija-Liisa Nymanin kirjoittamisharrastusta:

    ”Kaikki perheessäni ovat lukeneet paljon. Koen vaarini kirjoittamien onnitteluvärssyjen vaikuttaneen ratkaisevasti omaan kirjoittamisinnostukseeni. Myös äitini on pitänyt kirjoittamisesta ja veljeni kanssa kirjoitimme yhteistuumin ”kirjoja” kuopukselle lahjoiksi. Kaikki perheessäni ovat tukeneet kirjoittamisharrastustani, kukaan ei ole kyseenalaistanut mahdollisuuksiani eikä unelman järkevyyttä. Muistan kuitenkin vanhemmilta kuulleeni, että kirjailijuus ei tuo leipää pöytään. Tähdellinen neuvo, edelleen.”

    Tuotanto

    Luovan kirjoittamisen opiskelu Turun yliopistossa oli Nymanin kirjailijakoulu. Kirjoittaminen kehittyi palautteen ja jatkuvan kirjoittamisen kautta.

    Oma tyyli löytyi kirjoittamalla ja lukemalla:

    ”Vaikkei minulla ole varsinaisia esikuvia, tiedän, millaisesta tekstistä pidän ja millaista itse haluaisin kirjoittaa. Mm. Niilo Rauhalan, Joni Pyysalon ja Risto Rasan runot osuvat sydämeen. Luovassa kirjoittamisessa harjoittelimme parodioita ja pastisseja omaleimaisen tekstintuottamisen rinnalla. Oma tapa sanoa löytyi pikkuhiljaa.”

    Kirjailijoista Anna Gavaldan, Petri Tammisen ja Steve Martinin (Tavaratalon tyttö) tyyli on ihastuttanut.

    Nyman pitää luontolyyrikoista ja hänen runoissaan näkyy urbaani luonto. Maailman tila huolestuttaa.

    Lapsuuden kokemukset näkyvät hiukan hänen tuotannossaan.

    Kielikysymyksistä hän toteaa: 

    ”Olen opiskellut suomen kieltä ja asenteeni on sopusoinnussa tämän kanssa: kielioppisäännöt pitää tuntea ennen kuin niitä voi rikkoa. Ajattelen samoin rekistereistä eli kirjoitan lähes pelkästään kirjakieltä, mutta joskus murteellinen tai vieraskielinen sana istuu tekstiin ja nousee sieltä tällaisena tehokeinona hyvin esiin.”

    Nyman kirjoittaa kausittain: hän kirjoittaa välillä intensiivisesti, välillä ei lainkaan. Varhaiset aamut inspiroivat kirjoittamaan, iltaisin löytyy kerrottavaa päivän tapahtumista.

    " Päädyn yleensä kirjoittamaan lyriikkaa, koska se useimmiten soveltuu asiaani paremmin ja koska runo valmistuu nopeammin kuin romaani tai novellikaan… Runot syntyvät yleensä pienten hetkien synnyttämistä tunnelmista… Valitsen teksteihini asioita, jotka tuntuvat sopivan tunnelmaan ja ajatukseen, jota yritän sanoiksi pukea. "

    Palaute ja tekstin luetuttaminen on  kirjailijalle tärkeää. Palaute kannustaa jatkamaan.

    Kirjallisuuskritiikki on "hämmästyttänyt, yllättänyt, ilahduttanut." Nykyisestä kirjallisuuskritiikistä kirjailija toteaa:

    "Koen nykyisen kirjallisuuskritiikin avarakatseiseksi, mutta kirjallisuuden kenttää vain pinnalta raapaisevaksi. Uutta kirjallisuutta julkaistaan niin paljon, että arvosteluiden kohteiksi valikoituu vain murto-osa kirjoista. Tämä on sikäli hirmuinen sääli, että kirjallisuuskritiikki yhdessä mainonnan kanssa vaikuttaa valtavasti osto- ja lukupäätöksiin. Niinpä hyvää, uutta kirjallisuutta jää täysin pimentoon. Pidänkin kirjallisuuskritiikin tärkeänä tehtävänä esitel-lä ja arvostella mahdollisimman paljon ja mahdollisimman erilaista kirjallisuutta, etenkin esikoiskirjoja."

    "Kaikuja - haikuja ja runoja" näyttely oli elokuussa 2012 esillä Vihdin pääkirjastossa Nummelassa.

    Vuonna 2019 julkaistiin lastenkirja Vilma ja supersiskot.

    Teokset

    • Vieraskirja 2006
    • Vilma ja supersiskot 2019

    Palkinnot

    • Runo-Kaarina 2006

    Lähteet