Elias-kirjailijat kirjailijat
Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin ja Vihdin
KOTISEUTUKIRJAILIJATIETOKANTA
Suurenna / Pienennä kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoaSuurenna kirjasinkokoa
 Etusivu  |  Hakuohje  |  Palaute  | Rekisteriselosteet  
Etsi kirjailija
 
 
 
Voit valita useamman vaihtoehdon valikosta pitämällä CTRL-näppäimen alhaalla.
 
 Yleistä   Tuotanto   Teokset   Lähteet   Linkit   Näytä kaikki tiedot   Tulosta 
 
 
‹‹ Takaisin hakutulokseen

Jonne Aapeli Piippo

Vihti


Jonne Aapeli Piippo

  • syntynyt  19.6.1914 Lapinlahdella
  • kuollut 14.10. 1985 Mikkelissä
  • puoliso Vilma Huhtala (synt. 1945), lapsia
  • vanhemmat: Aapeli Piippo ja Liisa Pekkala
  • opinnot: keskikoulu, Kajaanin seminaari 1936
  • toimi opettajana: Sulkava 1936-1937, Kiuruvesi 1937-1944, Lappajärvi 1944-1949 ja  Vihti 1949-1974

Jonne Piippo syntyi Lapinlahdella vuonna 1914. Isä Aapeli Piippo oli puuseppä ja äiti Liisa Pekkala oli karjakko. Piippo valmistui opettajaksi Kajaanin seminaarista vuonna 1936. Vihdissä hän oli opettajana vuosina 1949-1974, samassa Palajärven koulussa opetti myös kirjailija Aili Konttinen. Teoksessa Palajärvi, Vihdin Portti muistellaan Piipon olleen Palajärven opettajana: ”rauhallinen, pehmeä, ja käytökseltään elegantti opettaja…Piippo oli kuivan huumorin asiantuntija.” Entiset oppilaat muistavat Piipon opettaneen koulussa myös seiväshyppyä ja pitäneen nyrkkeilytunteja, mutta toisaalta käsityön opetus ei ollut hänen vahvoja puoliaan. Puoliso Vilma Piippo toimi tarvittaessa koulussa Piipon ”kolmantena kätenä”.

Eläkkeelle jäätyään Piippo jätti kirjoittamisen ja keskittyi maalaamiseen. Jo opetusuran aikana Piippo oli ilahduttanut oppilaitaan muotokuvapiirustuksillaan. Taide oli Piipolle tärkeää, esimerkiksi vuonna 1981 hän kirjoitti Luoteis-Uusimaassa että taidetta voi rakastaa taiteen vuoksi. Piippo maalasi mm. maisemia Palajärveltä ja kukkamaalauksia. Piipot muuttivat Mikkeliin vuonna 1983, Jonne Piippo kuoli Mikkelissa vuonna 1985.

Tuotanto

Piippo luki ahkerasti, suosikkikirjailija oli Ernest Hemingway. Vaikka Piippo kirjoitti opettajantyön ohessa, kirjoituskaudet eivät tunnolliseen opetustyöhön vaikuttaneet. Kirjoittaminen vei kaiken ajan mikä opetustyöltä jäi. Vuonna 1949 Piippo tiedustelikin mahdollisuutta luovuttaa opettajan velvollisuudeksi katsottu nuorisotyö toiselle henkilölle, mutta ei kuitenkaan saanut tähän tarkastajalta lupaa.

Piippo osallistui erilaisiin novellikilpailuihin, kunnes vuonna 1944 voitti lehden kirjoituskilpailun romaanilla Vuosi elämästämme. Myös novelleja lunastettiin.

Vuonna 1945 valmistui peräti kolme romaania. Humoristinen esikoisromaani Helena-mamsellin kolmas kosija oli suosittu sodanjälkeisessä Suomessa. Savolainen Aaretti Harju on päähenkilö Piipon romaanissa Norsunluutorni (1945). Piipon opiskeluaika Kajaanin seminaarissa näkyy teoksessa: Norsunluutorni kuvaa seminaarilaisten opiskelijaelämää 1930-luvulla. Aaretti Harju kamppailee teoksessa myös mielenterveytensä kanssa ja joutuu tekemään valinnan kahden naisen välillä.

Tehdas huutaa (1945) teosta voi pitää työläisromaanina. Se kattaa yhden päivän Kajaanin Puutavarayhtiön toiminnasta: yhtiön toiminnan kuvauksen lisäksi päivän aikana tapahtuu paljon muutakin, kuten tulipalo, häät ym. Piipon yhteiskunnallinen ajattelu alkoi jo näkyä tässä romaanissa. Aikalaisarvostelut olivat myönteisiä.

Salapoliisiromaani Sininen kuolema ilmestyi vuonna 1946. Poikien seikkailuromaani Atomipommiakin voimakkaampi ilmestyi seuraavana vuonna, Muudan Juntunen vuonna 1951 ja romanitarina Meira vuonna 1953.

Piipon näkökulma erityisesti myöhemmässä tuotannossa on työmiehen: arkista elämää ja toimeentulon epävarmuutta. Puuyhtiö ilmestyi vuonna 1958, lähtökohtana teoksessa on luokkataistelu. Pekka Tarkka toteaa arvostelussaan (HS 1958): ” siinä on pohjoissuomalaista työmiestä ja tehtaalaista kuvattu niin, että vaasalaiset rakennusmestarit, jyväskyläläiset myyjättäret…ymmärtävät mistä on kysymys.” Päähenkilöä teoksessa ei ole, vaan päähenkilön roolin saa yhteisö. Tarkka kritisoikin teosta henkilöiden ohuuden takia, mutta kiittää miljöökuvausta. Yhteiskunnallisena ilmiönä Tarkka vertaa Piipon teosta Haanpään 1930-luvun romaaneihin. Puuyhtiön tarina jatkui vuonna 1964 Käpälauta romaanissa: sahalaisten luottamusmies pakoilee esivaltaa maaseudulla ja lopulta poliisi ampuu hänet.

Teokset

  • Helena-mamsellin kolmas kosija: leikillinen romaani. Suomen kirja, 1945.
  • Norsunluutorni: romaani.  Tammi, 1945.
  • Tehdas huutaa. Kirjokansi, 1945.
  • Sininen kuolema: rikosromaani. Karisto, 1946.
  • Atomipommiakin voimakkaampi, seikkailuromaani nuorisolle. Kirjokansi, 1947.
  • Muudan Juntunen. Kansankulttuuri, 1951.
  • Meira. Kansankulttuuri, 1953.
  • Puuyhtiö: romaani. Kansankulttuuri, 1958
  • Käpälälauta: romaani. Kansankulttuuri, 1964.

Lähteet

  • Suomen kirjailijat 1945-1980. Helsinki: SKS, 1985. S. 510
  • Kajaanin kaupunginkirjasto: Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään
  • HS 12.6.1965. Maija Tikan arvostelu Käpälälauta- romaanista.
  • HS 3.6.1958 Pekka Tarkan arvostelu Puuyhtiö-romaanista.
  • HS 23.10.1985
  • Luoteis-Uusimaa 2.4.1981
  • Palajärvi: Vihdin Portti. Vihti, 1995.
  • Fennica: Suomen kansallisbibliografia

Linkit